Pohjoisen vihreys pitkää mutta haurasta

Mirja Niemitalo

OULU Vihreys on Pohjois-Suomessa yhtä vanhaa perua kuin muuallakin maassa, mutta vihreiden aatteiden juurtuminen on ollut työläämpää kuin eteläiseen Suomeen. Oulu poikkeaa kuitenkin muusta Pohjois-Suomesta, vaikka varsinaista city-vihreyttä ei Oulussakaan näe.

Helsingissä vihreät ovat nousseet toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ja ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä suurista puolueista. Pohjois-Suomessa suuri gallupkannatus ei toistaiseksi ole toteutunut vaaleissa. Oulun kaupunginvaltuustossa vihreitä valtuutettuja on istunut vuodesta 1985 lähtien.

Oulusta on myös puolueen ainoa pohjoissuomalainen kansanedustaja Erkki Pulliainen, joka pääsi eduskuntaan ensimmäistä kertaa vuoden 1987 eduskuntavaaleissa

Yhdistyksiä vähän

Vihreän liiton perustajajäseniin kuuluva Oulun vihreiden OVI:n puheenjohtaja Leena Kuha sanoo tämän johtuvan siitä, että kaikissa kunnissa ei ole vielä vihreitä yhdistyksiä ja valtuutettuja.

Potentiaalinen kannatus ei siten toteudu, koska vihreitä ei ole joka kunnassa ehdokkaina. Toisaalta Pohjois-Suomea leimaa myytti, jonka mukaan vihreät arvot ja ympäristöasiat olisivat jo kunnossa, luonnostaan.

City-vihreys haussa

Oulun läänin vihreän piirijärjestön puheenjohtaja Taina Pitkänen-Kolin mukaan niin sanottu city-vihreys on mahdotonta pohjoispohjalaisessa maakunnassa, jonka arvot pohjaavat vanhoihin maatalousyhteiskunnan henkisiin ja materialistisiin arvoihin

”Taloudellinen valta ja omaisuus ovat ne, joilla pelataan”, Pitkänen-Koli toteaa.

Pitkänen-Kolin mukaan kaupunki tarkoittaa perinteisessä mielessä kaupan, sivistyksen, kulttuurin ja älyllisyyden keskusta.

”Perinteiseen maskuliiniseen kulttuuriin kuuluu, ettei ole soveliasta esiintyä liian näkyvästi älyllisyyden ja sivistyneisyyden edustajana, mutta sen sijaan on soveliasta olla kiinnostunut jääkiekosta”, Pitkänen-Koli toteaa.

Vaihtoehtoista kuluttamista ja ylenpalttista materialistista ajattelua kaihtavia ryhmiä ei ole syntynyt kaupunkiin, joka imee väkeä ympäröivältä maaseudulta.

Vallitseva poliittinen arvomaailma on Pitkänen-Kolin mukaan maalaisliitosta, mutta myös työväenluokan ajattelusta kumpuavaa.

”Perusajattelussa kartetaan muutosta”, Pitkänen-Koli sanoo.

Pitkänen-Kolilla on tästä kokemusta yliopistomaailmasta, jossa hän on havainnut, että vihreästi ja ekologisesti ajattelevat nuoret eivät voi lähteä mukaan vihreisiin, koska perheen perinne on toinen.

Näkyvyys ohutta

Kuhan mukaan vihreitä vaikuttajia kohtaan tunnetaan kunnissa edelleen epäluuloa. Vakiintuneissa valta-asetelmissa ei haluta uusia ryhmiä mukaan poliittiseen päätöksentekoon.

Pitkänen-Kolin mukaan politiikanteko on ajoittain raskasta, koska tukena ei ole paikallista perinteikästä puoluekoneiston voimaa ja järjestelmää.

Vaikuttajaverkoston ohuus heijastuu Kuhan mukaan myös vihreiden julkikuvassa. Vihreys näyttäytyy julkisuudessa istuvan kansanedustajan kautta. Kuha ihmetteleekin sitä, että vain harvoin kysytään kantaa liikkeessä mukana olleilta muilta pitkäaikaisilta paikallisvaikuttajilta.

Pulmana on myös se, että vihreät muiden puolueiden tavoin eivät ole säästyneet sisäisiltä erimielisyyksiltä ja kuppikuntien muodostumiselta.

Yhteistyökyky löytyi

Vihreiden nykyinen poliittinen toiminta on Kuhan mukaan kokenut muutaman välivaiheen ennen vakiintumista nykyisiin muotoihin.

Kuha on yksi neljästä ensimmäisestä vihreästä valtuutetusta, jotka valittiin Oulun valtuustoon vuoden 1984 kunnallisvaaleissa. Muut kolme olivat Veikko Ervasti, Kaisu Höyhtyä ja Erkki Pulliainen. Kuha, Ervasti ja Pulliainen löytyvät myös nykyisten seitsemän vihreän oululaisvaltuutetun joukosta.

Alun ehdottomuudesta ja eriävien mielipiteiden jättämisestä on Kuhan mukaan tultu nykyiseen yhteistyöpolitiikkaan.

”Mitään ei saatu neljään vuoteen aikaan, paitsi paljon puhetta”, Kuha toteaa.

Seuraavalla kaudella opittiin, että on järkevää laatia omat painopisteet ja tavoitteet, joita yritetään ajaa eteenpäin yhteistyöllä.

”Silloin todettiin, että viisasta on keskittyä meille tärkeisiin asioihin. Asioissa, joissa vihreät eivät ole vaa´ankielenä tai niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä, niin niistä ei pidetä meteliä metelin vuoksi”, Kuha kuvaa.

Kuhan mukaan tällä politiikalla saatiin aikaan yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Tätä politiikkaa on sen jälkeen noudatettu. Vihreiden vaikutus pitkässä juoksussa näkyy Kuhan mukaan siinä, että vihreät kysymykset ovat tulleet tärkeiksi myös muille.

Vihreillä on edustaja valtuustossa 12 paikkakunnalla Oulun läänissä ja kolmella paikkakunnalla Lapin läänissä. Yhteensä pohjoisia valtuutettuja on 29.

Jukka Leinonen

Pitkään mukana. Oululainen Leena Kuha kuuluu vihreän liiton perustajiin.

Jukka Leinonen

Hidas muutosta. Vihreää piiriä johtava Taina Pitkänen-Koli on hämmästynyt ajattelutapojen muutoksen hitaudesta.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva