Avomaavihannesten viljely vähentynyt

MTT etsii tutkimuskohteita viljelijöiden kanssa

Helge Murtovaara

RUUKKI Maataloustutkimus on hieman huolissaan avomaavihannesten viljelypinta-alan vähenemisestä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa etsii viljelijöiden ja kauppojen kanssa tutkimuskohteita.

Kun Suomessa vielä vuonna 1996 avomaavihannesten viljelypinta-ala oli 10 244 hehtaaria, oli se vuonna 2000 laskenut 9 217 hehtaariin. Pohjois-Pohjanmaan noin 190 hehtaarin pinta-ala jakautui siten, että porkkanaa viljeltiin 67 hehtaarilla, sipulia 34:lla, valkokaalia 31:lla sekä mausteita ja muita vihanneksia 34 hehtaarilla.

Tutkija Abbas Aflatuni Ruukin tutkimusasemalta toteaa, että kysyntää pohjoisen avomaavihanneksillekin olisi, mutta tällä hetkellä suuri osa vihanneksista tulee muualta.

”Markettien tuorevihannekset eivät ole täältä, vaikka edellytykset onnistuneelle viljelylle ovat olemassa.”

Monet viljelijät myös lopettavat viljelyn, koska markkinointikanavat vihannestuotteille puuttuvat. Suurkaupoilla ja tukuilla ei ole intoa neuvotella asioista harrasteviljelijöiden kanssa.

”Viljely on menossa yhä ammattimaisemmaksi, yksittäinen pieni viljelijä, joka kiertää kaupoista toiseen, ei voi enää menestyä pitkään.”

Ammattimaisuus korostuu Aflatunin mielestä myös tuotannossa. Kannattuvuus edellyttää riittävän suurta tuotantoa sekä asianmukaisia varastointimahdollisuuksia.

Avomaaviljelyyn kaivataan hedelmän- ja marjaviljelijöiden tapaista yhteistoimintaa ja etujärjestöä ajamaan yhteisiä asioita.

Viljelijöiden mukaan tutkimusta tarvitaan

Avomaavihannesten viljelytutkimuksille on kysyntää. Oulun Maaseutukeskuksen kanssa yhteistyössä tehtyyn kyselyyn osallistuneet viljelijät pitivät tutkimusta, tiedottamista ja neuvontaa tarpeellisena.

Tutkimusta puoltaa Aflatunin mielestä erityisesti se, että lajiketarjonta on runsasta ja jatkuvasti uusiutuvaa. Jalostus ei aina riittävästi huomioi pohjoisen erityisoloja.

Joskus eri lajikkeet toimivat eri tavalla pohjoisessa kuin etelässä. Siemenliikkeet ja -jalostajat tekevät satunnaisesti kokeiluja tiloillakin, mutta tieto lajikkeiden menestymisestä ei valitettavasti siirry riittävän tehokkaasti viljelijöille.

Suomen oloissa viljelyvarmojen, satoisten ja laadukkaiden lajikkeiden valinta viljelyyn on taloudellisesti merkittävä asia. Kun sopivien lajikkeiden seulominen kirjavasta tarjonnasta on pääosin viljelijöiden vastuulla, se aiheuttaa lisätyötä ja epäonnistuessaan taloudellisiakin menetyksiä.

Tutkimus keskittynyt marjanviljelyyn

Tutkimuksella on käytännössä todettu olevan hyviä vaikutuksia niin viljelijän työhön kuin viljeltyyn pinta-alaankin.

Esimerkiksi käyvät Ruukissakin toteutetut marjatutkimukset, joiden ansiosta marjanviljely on vilkastunut.

Kun määrärahat ovat olleet rajallisia, on tutkimustakin jouduttu keskittämään. Esimerkiksi avomaan vihanneskokeita tutkimusasemalla on tehty viimeksi kymmenisen vuotta sitten.

Tutkimusasema haluaa Aflatunin mukaan aloittaa keskustelua avomaavihannesten viljelytilanteesta ja sen tulevaisuudesta. Yhteisen huhtikuun 3. päivänä toteutettavan seminaarin pohjalta aloitetaan viljelytekniikkaan ja lajikkeisiin liittyviä kokeita.

”Tutkimusaseman lisäksi tarkoituksenamme on toteuttaa kokeita myös tiloilla, jos vapaaehtoisia viljelijöitä löytyy. Tilakokeet nopeuttavat tiedonsiirtoa tutkimukselta neuvojille ja viljelijöille.”

Helge Murtovaara

Tutkimus tarpeen. Koska porkkanat, sipulit, kaalit ja salaatit menestyvät hyvin pohjoisessakin, tutkija Abbas Aflatunin mielestä olisi harmittavaa, jos niitä ei sitten viljeltäisi.

Artikkelin lähde Kaleva