1700-luku yhteiseksi nimittäjäksi

Panu Kaila visioi kulttuurielämää paanukirkon ympärille

Liisa Lehto-Peippo

KÄRSÄMÄKI 1700-luvun monipuolista hyödyntämistä Oulun läänin eteläosan ja Kärsämäen tulevissa kulttuurihankkeissa ehdotti arkkitehti Panu Kaila Kärsämäelle kokoontuneessa seurantaseminaarissa. 1700-luvun leima istuu Kailan mielestä mainiosti rakenteilla olevan paanukirkon ympärille.

Komeasti valtakunnalliseen julkisuuteen noussutta uutta, modernia kirkkoa rakennetaan vuonna 1765 rakennetun ja vuonna 1841 puretun Kärsämäen vanhan puukirkon lähimaastoon, Suomen uuden keskipisteen tuntumaan.

Rakennuskohteessa noudatetaan tarkasti 1700-luvun rakentamismenetelmiä ja -työtapoja. Ainutkertainen puurakentamishanke on Kärsämäen seurakunnan ja kunnan sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston aloittama.

Paanukirkosta tulee suomalaisen modernin puuarkkitehtuurin malliesimerkki, jota hyödynnetään matkailullisesti jo rakentamisvaiheessa. Toisena kulttuurisampona Kärsämäellä toimii elämäntarina-akatemia täysine kirjoittajakursseineen ja tutkimushankkeineen.

Kaila totesi, että 1700-luku tunnettiin valistusaikana ja hyödyn aikakautena. ”Molemmat osuvat hyvin tähänkin päivään, puhutaan muun muassa elämänikäisestä oppimisesta ja hyödyn näkökohta on suuri.”

1700-lukua voidaan katsoa Kailan mielestä tarkastella koulutuksen eri tasoilla. Se voi olla esillä kulttuurissa ja sokerina pohjalla elinkeinoelämässä, näkyvimmin matkailussa.”

Vaihdettavia näyttelyjä

Kirkosta itsestään tulee vierailukohde, mutta sen ohella kirkon tilat, pappila ja renkituvat tarjoavat Kailan mukaan tilaa vaikkapa näyttelyille ja näytelmille. ”Näyttelyissä voitaisiin esitellä esimerkiksi 1700-luvun teollisuutta. Silloin käynnistyi lasiteollisuus ja sahateollisuus edistyi. Tiiliteollisuutta voitaisiin esitellä tekemällä tiilimiilu ja järjestämällä vierailuja tiiliteollisuuteen”, hän maalaili.

Koottuja näyttelyjä voitaisiin hänen mielestään lähettää esiteltäväksi myös muualla Suomessa. Vastavuoroisesti Kärsämäelle voitaisiin tuoda näyttelyjä muualta.

Kirjallisuudesta Kaila löysi hyödynnettäväksi suomalaisen virsikirjan, joka juhlavuotta on juuri vietetty sekä Raamatun käännökset. Näyttelyjen aiheiksi sopisivat hänen mielestään myös 1700-luvulla syntynyt sanomalehdistö sekä almanakka, joka neuvoi ihmisille uusia tapoja. ”Kahvi ja peruna olivat 1700-luvun uutuuksia, joista saisi hauskoja teemoja”, hän sanoi.

Kirkkoon Kaila uskoo tulevan hyvän akustiikan. Sitä voidaan hyödyntää esittelemällä 1700-luvun musiikkia. Matkailussa voitaisiin hänen mukaansa hyödyntää 1700-lukua sisustamalla tiloja sen ajan mukaisesti ja tarjoamalla 1700-luvun ruokaa.

Kaikkea ei Kailan mukaan tarvitse tehdä itse. 1700-luvun rakentamistekniikkaa voitaisiin hänen mukaansa esitellä yhdessä Punkaharjun metsätietokeskus Luston kanssa. 1700-luvun talouspoliitikkona ja valtiopäivämiehenä tunnettua henkilöhahmoa Antti Chydeniusta koskevaa aineistoa on puolestaan koottu jo Chydenius-Instituuttiin Kokkolaan.

Seminaarissa ei epäilty lainkaan Kailan visioiman kulttuurihankkeen ideaa. Pohdintaa sen sijaan aiheutti, kuka tai ketkä hanketta lähtisivät toteuttamaan. Kulttuurijohtaja Tuure Holopainen Pohjois-Pohjanmaan Liitosta ehdotti laajaa säätiötä, jollainen on perustettu muun muassa Päätalo-Instituutin taakse. ”Säätiö on varsin hyvä perusratkaisu kulttuurihankkeissa.”

Maaherra Eino Siuruainen hämmästeli, kuinka vähäiseen asemaan seutukuntaohjelmissa kulttuuri on asetettu. Sana kulttuuri löytyy vain Koillismaan ohjelmasta. Hänen mukaansa kahtiajako taloudellisen menestymisen ja kulttuurin välillä on liian suuri.

”Ennen työ on luonut kulttuuria, nyt kulttuurin on aika luoda työtä”, Siuruainen sanoi.

Kirkko käsityönä. Paanukirkko, joka rakennetaan valtaosin talkoovoimin, koostuu hirsisestä sydämestä ja sitä ympäröivästä mustaksi tervatusta paanupintaisesta takista.

Paanu paanun viereen. Kirkkoon tarvitaan 40 000-50 000 paanua. Niitä veistetään Kärsämäellä lakkaamatta.

Ideoita eteenpäin. Arkkitehti Panu Kaila on ollut mukana Kärsämäen paanukirkkohankkeessa alusta asti.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva