Veikko-pappa, satavuotias idoli

Leikkistarat Tuija Puu, Mari Ikoni ja Timo Rautiovaara tahtovat näpäyttää julkkiskulttuuria.

Musiikkinäytelmä

Veikko-pappa 100 v. Käsikirjoitus Tuija Nuojua. Ohjaus Mika Nuojua. Sävellys ja sanoitus Mari ja Timo Rautio. Rekvisiitta ja puvut työryhmä. Nukke Tuija Nuojua. Esiintyjät Tuija Nuojua, Mari Rautio, Timo Rautio. TurusenSaha Oulu 15.10.

Satavuotias Suomi on inspiroinut oululaiset musiikin- ja teatterintekijät kirjoittamaan ja säveltämään musiikkinäytelmän, jonka nimihenkilö on satavuotias Veikko-pappa. Hynttyyt ovat lyöneet yhteen Nuojuan Teatteripaja Kempeleestä ja lastenmusiikkiyhtye Liikkuva Laulureppu Oulusta.

Musiikkinäytelmän juoni on tiivistettynä se, että entiset nuorisojulkkikset eksyvät keikkamatkallaan sinivalkoisesta tangosta tykkäävän eläköityneen kellosepän luo synttäreille.

Juhlapäivä toimii kuin aikaikkuna, josta pääsee kivasti kurkistamaan menneeseen ja peilaamaan sitä meininkiä tämän päivän menoon.

Kysymys kuuluu, voiko Veikko-papan elämästä oppia?

Tuija Nuojua on käsikirjoittanut kolmikolle artistihahmot Tuija Puun, Mari Ikonin ja Timo Rautiovaaran.

Ainakin aikuiset katsojat löytävät tekijöiden oikeiden etunimien kanssa yhteen liimatuista fiktiivisistä sukunimistä yhtymiä menneisiin ja nykyisiin musiikki- ja teatterialan tähtiin.

Kuvitteellisen bändin hahmot kuvataan äärimmäisen minäkeskeisinä ja itseriittoisina. Tuntuu, että näiden karikatyyrien kautta tekijät tahtovat aukaista lasten silmät ja näpäyttää julkkiskulttuuria ja idoli-ilmiötä.

Kitaralla säestetyissä Mari ja Timo Raution kappaleissa kaikki käy: rokki, räppi ja poppi. Tarttuvat biisit kantavat sanomaa kerskailevaa ja kilpailuhenkistä elämää vastaan ja oman sydämensä äänen kuuntelemisen puolesta.

Veikko-papasta tulee esityksen varsinainen idoli. Hänen aikanaan ei kuljettu käärmeennahkakengissä eikä ylväilty ulkokuorella. Tavaraa pidettiin arvossa; ja jos jokin meni rikki, se korjattiin. Kaikki olivat tervetulleita, myös kuokkavieraat.

Kyläily entisessä jää aika lyhyeksi. Näytelmän nimihenkilön Veikko-papan tarinassa olisi ollut enemmänkin ammennettavaa.

Esiintyjinä kolmikko tulee lempeästi lasten lähelle. Pieni hössöttämisen vaikutelma kuluu toivottavasti esitysten myötä pois. Veikko-papalta voisi oppia ainakin kiireettömyyttä ja hetkeen keskittymistä.

Veikko-pappa 100 v. -esitys jatkaa koulukiertueilla Oulussa ja Kempeleessä. Esitys istuisi yhtä hyvin vanhustentaloihin ja palvelukeskuksiin.

Eeva Kauppinen



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 21.10.2017.