Tarinoita syrjäseutujen Suomesta
autioituvalle maaseudulle jää.
Anne Helaakoski
Kevättalvella 2015 toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta huomasivat, että molemmilla oli muhinut mielessä kiinnostus maaseutuun ja syrjäkylien elämänmenoon.
Sekä Räinä että Ranta ovat pienten paikkakuntien kasvatteja. Räinä on kotoisin Kuivaniemen Hyryn kylältä ja Ranta Muhokselta.
– Olen huomannut, että poliittisista keskusteluista heijastuva syrjäseutu ja maalaisuus eivät tunnu itselleni tutulta. Keskustelu tuntuu vain hyvin värittyneeltä ja yksipuoliselta ja sen luoma todellisuus eroaa muistoistani, kertoo Räinä.
Vesa Ranta kertoo ajelleensa työnsä takia paljon ympäri Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. Usein vastaan on tullut kummallisia näkymiä.
– Olen ihmetellyt keskellä-ei-mitään, että kuka täällä syrjäseudulla asuu, ja kuinka voi asua, kun puhutaan, että palvelut kaikkoavat kauas keskuksiin.
Ranta aikoi ensin tehdä aiheesta kirjan pelkästään valokuvien kautta.
– Onneksi huomasin, että Jennikin oli miettinyt aihetta. Oli hyvä saada tarinat myös tekstillä kirjaan. Teksti on piste iin päälle.
Juuri julkaistun Reunalla – Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä (Like 2017) -kirjan tekemiseen meni yli kaksi vuotta. Haastateltuja kirjassa on parisenkymmentä. Heitä löydettiin ja vinkkejä pyydettiin muun muassa sosiaalisen median kautta. Lähes kaikki kysytyt suostuivat mukaan.
Täysin vieraan ihmisen luo meneminen oli jännittävää, kertovat Ranta ja Räinä.
– Meillä ei ollut tiukkoja raameja eikä aikatauluja. Vietimme vain aikaa ihmisten kanssa.
Aivan ensimmäinen haastateltava oli Anita Heinonen, jonka kuva on kirjan kannessakin.
– Se oli heti hätkähdyttävä tapaaminen ja persoona. Ihan kuin olisi käynyt ulkomailla, Anitan luona oli kuin toinen todellisuus, muistelee Räinä.
– Anitalla oli niin iso talo, ettei hän edes tiennyt, että oli syntynyt kissanpentuja, ennen kuin löysimme ne tuolin alta. Ja kun kävimme toisen kerran, Anitalta oli polttopuut loppu. Autoimme niiden hakemisessa, jatkaa Ranta.
Joidenkin haastateltavien luona kirjan tekijät kävivät useamman kerran, ja kytemään jäi kiinnostus, miten tarinoiden ihmisille käy.
– Matkanvarrelta myös löytyi monia ihmisiä, jotka olisi vielä halunnut ottaa mukaan, mutta oli pakko rajata. Joitain ajatuksia ja ideoita meillä on jatkosta, kertoo Ranta.
Monissa kirjan tarinoista korostuu, etenkin ikäihmisten kohdalla, että syrjäseudulla pärjää, jos terveys on kunnossa. Nykyisenä sote-keskustelun aikana asia on ajankohtainen, toteaa Räinä.
– Reuna-alueet ovat vaakalaudalla. Eivät ne yksityisiä palveluntuottajia kiinnosta. Nyt syrjäseuduilta vain viedään palveluja, kun yhtä aikaa siellä palvelutarve on kova.
– On helppo sanoa, että muuta palvelujen perässä keskukseen, mutta ei se ole niin yksiselitteistä. Taloa ei välttämättä saa syrjäseudulla myytyä ja varallisuus on usein siihen sidottuna. Ja sitä paitsi tiettyihin paikkoihin ihmisillä on vahva tunneside, tietää Ranta.
Eivät maaseudut kuitenkaan tyystin autioidu. Jotkut haluavat nimen omaan asua syrjässä. Sellaisia ovat esimerkiksi kirjassa haastateltu Veera Kuha, joka perusti Iin Oijärvelle kaupan ja elää osin omavaraistaloudessa.
Taiteilija Kari Tykkyläinen Pudasjärven Siurualta puolestaan osoittaa, että maaseudulle mahtuu persoonallisuuksiakin. Raahen Lasikankaalla asuva Maria Vanhatalo olisi taas halunnut muuttaa vieläkin syrjemmäksi, mutta huomasi sähköjen ja veden vetämisen sinne maksavan omaisuuden.
– Mariasta huokuu arvostus edellisiä sukupolvia kohtaan. Hänellä on halu säilyttää tarinat, etteivät vanhojen ihmisten kertomukset katoa, muistelevat kirjan tekijät.
Maaseudun eräänlainen menestystarina on myös Raahen Lampinsaari, josta kaivoksen lakkauttaminen vei työpaikat. Kylä kuitenkin nousi uuteen kukoistukseen ja asukkaita riittää. Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi se valittiin vuonna 2002.
Kirjaan liittyvä Vesa Rannan valokuvanäyttely Reunalla on esillä kulttuuritalo Valveen Valvegalleriassa 17.11.–10.12.
”Suomesta ei löydy yhtään kapakkaa, jossa en olisi esiintynyt. Olin nätti. Mulla oli isot tissit, nätti perse ja hyvät sääret.”
Anita Heinonen
81, Kuona, Haapajärvi, entinen flamenco-tanssija
”Ei täällä pysty olemaan kuin eläkeläiset, avun kanssa. Näin se on mennyt.”
Jussi Huovinen
(1924–2017),
Hietajärvi, Suomussalmi
Vesa Ranta ja Jenni Räinä (kesk.) viimeistelivät Reunalla-kirjan Rannan studiossa Pikisaaressa. Graafisesta suunnittelusta ja taitosta on vastannut Henna Raitala.
Artikkelin lähde Kaleva 18.10.2017.