Rockäänittäjä rakentaa Kalevalanmaata
Arto Kiuru
Helsinki
Janne Huotari on syyskuusta alkaen työskennellyt Suomen Kansallisoopperassa Kalevalanmaa-baletin äänisuunnittelijana.
– 1998 olin ensi kerran täällä töissä, joten tämä on minulle tuttu talo, Huotari sanoo.
Tanskalaisen Kenneth Greven ohjaaman Kalevalanmaan musiikki koostuu helsinkiläisen säveltäjä Tuomas Kantelisen vanhemmista sävelteoksista sekä Kantelisen ja Huotarin äänimaailmoista.
– Äänisuunnittelijan tehtävä on huolehtia, että esityksen äänitehosteet sekä kaikki muut elementit sekoittuvat kauniisti klassisen musiikin maailmaan, hän kertoo.
Kalevalanmaa on Kansallisoopperan sekä Kansallisbaletin yhteinen voimannäyte, sekä samalla myös Kansallisoopperan Suomi 100 -juhlavuoden pääteos. Sen ensi-ilta on marraskuussa.
– Greve on etsinyt teokseen omasta mielestään merkittäviä Suomen historiaan sekä suomalaisuuteen liittyviä tähtihetkiä sekä niihin sopivaa äänimaailmaa, Huotari sanoo.
Oopperakuoron, tanssijoiden sekä suuren orkesterin ohessa lavalle nousevat myös kansanmusiikkiyhtye Värttinän laulajat sekä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen.
Huotarin ensimmäinen työ Kansallisoopperassa oli suunnitella äänet Peter Grimes -oopperaan 1998.
– Olen täällä ollessani oppinut lukemaan partituureja auttavasti.
Hän on tehnyt Kansallisoopperassa saliäänet moniin eri baletti- ja oopperaesityksiin, sekä vastannut muiden muassa 2015 ensi-iltaan tulleen Muumipeikko ja pyrstötähti -baletin äänitetuotannosta.
Oopperan ohessa Huotari työskentelee äänittäjänä sekä musiikkituottajana Oulun Toivoniemessä vanhan yleisen saunan tiloissa sijaitsevassa studiossa.
– Äänilevyjen miksaaminen on elämän suola, hän tiivistää.
Huotari on äänittänyt Toivoniemessä tänä vuonna muiden muassa kitarapoppia soittavan Superbeatin, hardcorepumppu Quake The Earthin sekä suomalaiskansallista metallia soittavan Verikalpa-yhtyeen levyt.
– Viikonloput pyhitän musiikin tuottamiselle Oulussa, jossa on hyvä tutun äänipöydän ääressä alustaa myös Helsingin produktioita etätyönä.
Ensimmäiset oikeat bändiäänitykset Huotari teki nykyisen Tähden paikalla sijaitsevan Cafe Adamin alakerrassa sijainneessa kellaristudiossa 1986.
– Murnau-nimisen oululaisyhtyeen demoja äänitimme keikkapaikan kellarissa nykyisin Oulun taidemuseon valokuvaajana työskentelevän Mika Frimanin kanssa.
Äänittäjän työn Huotari aloitti Timo Tarvaisen Soundmix-studiolla Oulun Kaakkurissa 1993.
– Studiossa oleminen vain lumosi minut täysin niihin aikoihin, hän muistaa.
Nauhoittamisesta ja äänitekniikasta jo nuorena kiinnostunut Huotari oli jo aikaisemmin hengaillut studiolla sittemmin traagisesti menehtyneen muusikkoystävänsä Niksu Nikulan kanssa.
– Niksu onneksi ehti siirtää minulle paljon osaamistaan studiopuolelta.
Musiikkiteknologiaa sekä äänittämistä Huotari on opiskellut Full Sail Center for the Recording Arts -collegessa Yhdysvaltain Orlandossa.
– Opettajat olivat oikeita studioduunareita, Toton levyjä äänittänyt Al Schmitt tai joku muu kuuluisampi tuottaja saattoi myös käydä meille luennoimassa.
Collegen päättötodistuksessa Huotarin titteli on ”recording engineer”.
– Sain Yhdysvalloissa hyvän vanhan ajan musiikkistudioäänittäjän koulutuksen, hän tarkentaa.
FAKTA
Janne Huotari
Syntynyt 1969 Oulussa, kolme lasta.
Kävi lukiota Madetojan musiikkilukiossa, josta erotettiin keväällä 1988.
Opiskeli ääniteknikoksi Yhdysvalloissa 1990–1992, minkä jälkeen Oululaisen Soundmix-studion äänittäjänä vuosina
1995–1998.
Äänittää nykyään musiikkia omassa Surf Sound -studiossaan Oulun Toivoniemessä.
Kansallisoopperan äänisuunnittelijana vuodesta 1998.
Soitti bassoa oululaisyhtye Astrolanesissa sekä raahelaisessa Stalkerissa 1989–90.
Kaupallisesti menestynein kappale, jonka äänittänyt sekä tuottanut, Aknestikin Suomirokkia vuodelta 1998. Äänittänyt vuosien aikana eri studioissa muiden muassa rovaniemeläistä Supperheadsia sekä oululaisia Verikalpa ja Temple Balls -yhtyeitä.
Artikkelin lähde Kaleva 03.10.2017.