Huumori toi Napero-Finlandian
Elina Ursin
Oululainen Otso Kotila voitti humoristisella riimittelyllään tämänvuotisen Napero-Finlandian. Kilpailun satuteema oli Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Sata vuotta. Alakoululaisille suunnattuun kirjoituskilpailuun lähetettiin yhteensä 943 satua.
Kotilan työ Satavuotta satua oli raadin mukaan satujoukon erikoisin. Satavuotta satua kuvaa runomuodossa Suomen satavuotiseen itsenäisyystaipaleeseen liittyviä vaiheita alkaen 1910-luvulta ja päättyen Suomen 100-vuotisjuhlaan joulukuuhun 2017.
– Perinteisimpiin satuihin verrattuna tämä teksti ei ole yhteismitallinen, mutta on ilman muuta se joka jää mieleen, raati ynnää.
Kotilat olivat koko perheen voimalla kirjoituskilpailun palkintojenjakotilaisuudessa Taivalkoskella keskiviikkona. Mukana oli myös mummo Valkeakoskelta. Perheen 9-vuotiaan pikkuveljen Ahti Kotilan ideoima satu Mato joka jumppaa sai kisassa kunniamaininnan 1–2-luokkalaisten sarjassa. Päivän kunniaksi veljekset saivat vapaata koulusta.
Viime kevään kirjoittamisurakasta on jo tovi. Se oli kesällä 13 vuotta täyttäneen Kotilan ensimmäinen kirjoituskilpailu.
– Alussa minulla oli ideakriisi. En tiennyt mitä kirjoittaisin.
Onneksi äiti Ritva Nissi tuli apuun.
– Tutkimme yhdessä äidin kanssa kirjakaappia ja löysimme suomalaisen runokirjan. Siitä sain
idean kirjoittaa runomuodossa.
Kotila muokkasi, jäsensi aikakausia, hioi tarinaa ja rimmaavia loppusointuja. Kokonaisuus ei syntynyt kerta heitolla, vaan hitaasti kypsytellen kuukauden aikana.
– Tein tekstin huumorimielessä. Se on hauska ja osin absurdi. Teksti toimi tällä kertaa, mutta voitto tuli yllätyksenä.
Raadin mukaan vähin sanoin Kotila luo eri vuosikymmenille sijoitettuja todentuntuisia hetkiä, historiallisia saturunokuvia, joihin lukija voi samaistua. Kielen ja tyylin hallinta on mainiota, historia- ja henkilökuvaus sävykästä ja kypsää.
Palkintoraadin kiittelemää koskettavuutta Kotila tuo tekstiin kirjoittaessaan sodasta palaavasta hiljaisesta ja vetäytyvästä perheenisästä vuonna 1946.
– Sota on merkittävä ajanjakso Suomen historiassa. Siksi otin sen mukaan.
13-vuotiaan Kotilan yöpöydällä on kasa kirjoja. Lukuvuorossa on oman suosikin Dan Brownin uutuus Alku. Haaveissa on päästä näkemään ja kuulemaan Brownia Helsingin kirjamessuille. Isältä, Vesa Kotilalta, on lupa, jos vain matkalle löytyy esiliina.
– Brownin kirjoissa minua kiinnostavat mysteerit sekä taide ja kirjallisuus.
Kotila ei haudo pöytälaatikon syövereissä kirjoittamiaan runoja tai muitakaan tekstejä.
– En kirjoittele aktiivisesti, mutta luen paljon kirjoja ja sarjakuvia.
Tällä hetkellä kirjoittamista enemmän seiskaluokkalaista kiinnostaa uintiharrastus, viulun soitto, videoiden tekeminen, teknologia, Vex-robottien rakentaminen, kesäisin purjehdus, talvisin laskettelu sekä hieman yllättävältä kuulostava koulussa käynti.
– Saa nähdä, jos joskus osallistun uudestaan kirjoituskilpailuun. Viime keväänä rimmaaminen kiinnosti. Nyt olen innostunut värkkäämään videoita ja piirrän paljon.
Napero-Finlandian satumäärä jäi nyt aikaisempia vuosia pienemmäksi. Teema on saattanut olla vaikea lähestyttävä, kertovat raadin puheenjohtaja, lasten- ja nuortenkirjallisuudentutkija, filosofian tohtorin Myry Voipio ja kilpailun päätuomari kirjailija, kansanedustaja Niilo Keränen.
Fakta
Napero-Finlandia
Napero-Finlandia on Taivalkoskella sijaitsevan Päätalo-instituutin vuosittain järjestämä sadunkirjoituskilpailu peruskoulun 1–6-luokkalaisille.
Kilpailun tarkoitus on kannustaa lapsia lukemisen ja kirjoittamisen pariin.
Kilpailuun lähetettiin yhteensä 943 satua.
3–4-luokkalaisten (sarja 2) kirjoittamien satujen määrä oli suurin, 442 satua. 1–2-luokkalaiset (sarja 1) lähettivät 201 ja 5–6-luokkalaiset 300 satua.
Palkintosijoille tai kunniamaininnoille päätyneet sadut olivat tasokkaita eikä tasokkuudessa ollut raadin mukaan eroja aiempiin vuosiin.
Teksteissä seikkailivat niin perinteiset satuhahmot ja -olennot kuin eläimet, kokonaiset planeetat ja – Suomen juhlavuoteen istuen – suomalaiset lapset ja aikuiset.
Monissa tarinoissa juhlittiin iloisesti itsenäistä Suomea ja Suomen 100-vuotissyntymäpäivää, mutta mukana oli myös Suomen historiallisiin vaiheisiin liittyviä tarinoita.
Artikkelin lähde Kaleva 19.10.2017.