Väkeä tuli joukolla Honkapirttiin
Meidän kulma
Yli tuhat ihmistä ja 20 järjestöä juhli yhdessä menneisyyttään ja nykyisyyttään Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä Pateniemessä. Paikalla oli neljä järjestöä, joiden oma historia on saavuttanut sadan vuoden rajapyykin: Martat, Lionit, Tuiran seurakunta ja partio.
Partiolaiset avasivat juhlapäivä Suomen lipun nostolla. Juhlissa nautittiin ruokaa soppatykistä ja täytekakkua kanttiinista. Yhdessä laulettiin muun muassa Finlandia eikä Oulun laivaakaan unohdettu.
Päivien keskeinen teema oli miten Pateniemi liittyy satavuotiseen Suomeen ja miten Pateniemi kehittyi Suur-Patelaksi. Kasvu alkoi jo 1800 luvun puolivälissä. Tällöin kauppaneuvos Johan Gustaf Bergbom perusti Pateniemeen laivavarvin, jossa valmistui 13 alusta. Viimeisin vesille laskettu laiva oli Felix, jonka pienoismallin Pateniemen Lionit teettivät ja se on ollut Pateniemen kirkossa Votiivilaivana. Tällä hetkellä Votiivilaiva on tilapäisessä tiloissa odottelemassa pääsyä arvoiseensa kotisatamaan. Purjelaivojen rakennus päättyi Pateniemessä Felixiin. Syynä oli kannattomuus ja metallisten höyrylaivojen aika. Suurimmillaan varvi työllisti 400 henkilöä.
Laivarakennuksen tarpeita varten Bergbom perusti Pateniemeen sahan. ”Oulun Onassiksenakin” tunnettu Bergbom kuoli 1893. Tämän jälkeen omaisuus pilkottiin ja kauppahuoneen merkitys pieneni, mutta sahatoiminta jatkui Pateniemessä 1990 asti. Parhaimmillaan saha työllisti yli tuhat henkilöä. Sahalla tehtiin myös merkittävä määrä elementtitaloja sotakorvaukseksi Neuvostoliittoon.
Päivien järjestäjät kunnioittivat Bergbomin Pateniemen hyväksi tehtyä työtä, kun juhlapäivän aluksi partiolaiset veivät seppeleen Bergbomin haudalla. Bergbomin suvun toiminta ei kohdistunut ainoastaan sahaukseen vaan hän sijoitti työläisten hyvinvointiin kuten kulttuuriin ja urheiluun. Pateniemeläiset hyötyivät työläisten lapsille perustetusta koulusta, joka aloitti toimintansa 1873. Juhlatila Honkapirtti ja urheilukenttä valmistuivat 1952. Vihkiäisiä juhlistettiin olympialaissoihdulla.
Koulun toiminnasta ja kuluista vastasi Bergbomin sisar omilla varoillaan. Koulu oli ensimmäinen maalaiskansakoulu Oulun läänissä. Koulu lakkautettiin 57 vuoden toiminnan jälkeen, kun Pateniemessä siirryttiin kunnalliseen kouluun. Ja vielä nytkin patelalaiset ovat aktiivisia kouluasioissa.
Sahan inspiroiva vaikutus näkyy vielä nytkin kulttuurissamme. Patruunajohtoinen Pateniemen sahakylä on käynyt läpi valtavia muutoksia itsenäisen Suomen muutoksiin mukautuen. Maailman muutosaallot ovat lyöneet usein lujasti yhden työnantajan kylän asukkaisiin. Sahan ympärille muodostunut yhteisö on muuttunut kaupungin monimuotoiseksi ja vireäksi lähiöksi. Tänään Suur-Pateniemi on yli 20 000 ihmisen kotipaikka. Lautatarhojen tilalle nousee koteja tuhansille uusille pateniemeläisille. Sahan paikalla on taas elämää. Yhdessä todettiin: Ollaan ylpeitä pateniemeläisiä satavuotisessa Suomessa, jonka kehitykseen olemme oleellisesti vaikuttaneet.
Hannu Anttonen
LC Oulu/Patenniemi
Toini Piri ja Kaarina Sipola Pateniemen eläkeläisistä olivat tekemässä ja tarjoilemassa satoja täytekakkupaloja ja munkkeja kaupunginosan yhteisessä juhlassa.
Juhlapaikalla Honkapirtissä oli vilskettä järjestöjen esittelypisteissä. Honkapirtti rakennettiin 1952. Pateniemeen valmistui silloin myös uusi urheilukenttä, jonka vihkiäisiä juhlistettiin olympiasoihdulla.
Artikkelin lähde Kaleva 23.10.2017.