Vanha kirkko uusiutuu vanhaksi
Kempeleen vanha kirkko on kokemassa suuren uudistuksen 325 vuoden iässä.
Antti Ervasti, teksti
Jukka Leinonen, kuvatKempele– Pyrimme toimimaan siten, että tämä Kempeleen vanha kirkko on hyvässä, entisessä kunnossaan ja käytössä vielä seuraavatkin 325 vuotta, sanoo Kempeleen seurakunnan talousjohtaja Anneli Salo.
Kempeleen seurakunnan kirkkovaltuustolla on edessään päätökset ensi kesään tähtäävästä kirkon peruskorjauksesta, johon sisältyy monia tällä hetkellä avoimia kysymyksiä.
Sellaisia ovat muun muassa, mikä tulee olemaan kirkon ulkoväri ja millä tavalla sisätilojen seinämaalaukset restauroidaan.
– Meidän on kannettava kova vastuu ja tehtävä kauaskantoisia päätöksiä, sanoo kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Rauma.
Kempeleen vanhassa kirkossa juhlitaan tänä vuonna sen 325 vuoden ikää. Juhlamessu pidetään sunnuntaina siellä sekä vieressä sijaitsevassa uudemmassa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.
Kempeleen vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista ja yksi maailman kahdestatoista kirkosta, joissa on käytetty ainutlaatuista tukipilarirakennetta.
– Perimätiedon mukaan tätä olisi alettu rakentaa 1686. Kirkon valmistumisvuodesta ei ole varmuutta, mutta hirressä olevan tekstin mukaan se on ollut 1691, Salo kertoo.
Kempeleläisten tahto saada oma kirkko oli tuolloin voimakas. Emäseurakunta Liminka tarjosi rukoushuonetta, mutta se ei kempeleläisille riittänyt.
– Siihen aikaan Kempeleessä oli tiettävästi vain 20–30 savua, eli aika pienelle paikkakunnalle tehtiin silloin oma, iso kirkko, hän huomauttaa.
Vanhalle kirkolle on tehty suurimmat remontit 1950-luvun puolivälissä. Sisäseinien maalauksia restauroitiin 1980-luvulla, ja verholaudat uusittiin samoihin aikoihin.
– Silloin 1950-luvulla koko kirkko torneineen oli vähällä kaatua. Muun muassa ratakiskojen, vaijerien ja valeseinien avulla se saatiin suoristettua, Salo kertoo.
– Nyt tänne on tehty 3D-kuvaukset, joista selviää, miten kirkko on vielä kallellaan jos on. Tulokset tulevat marraskuussa.
Arviolta ainakin kolmen miljoonan euron hintaisissa saneeraustöissä on tarkoitus myös restauroida seinämaalaukset, jotka ovat kirkkomaalarien Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin työtä.
Hankkeeseen on tarkoitus hakea avustusta Kirkkohallitukselta, ja mietinnässä on myös EU-rahoituksen hakeminen. Kirkko on ollut ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2011.
Korjaustyöt alkavat ensi keväänä, ja kirkko suljetaan jo kesäksi.
Kaikkiaan kirkon uusiminen saattaa viedä jopa neljä vuotta, mutta kiinni kirkkoa pidetään vain ensi kesän ajan. Sen jälkeen korjaustyöt näkynevät kirkossa aina jollakin tavoin.
Nykyisen valkoisen maalipinnan alta alttarin puoleiselta seinältä on löytynyt ornamenttimaalauksia, joiden epäillään olevan kirkkomaalari Lars Galleniuksen tekemiä.
Miten ne saadaan esille maalin alta, on mielenkiintoinen kysymys.
– Asia käydään läpi konservaattoriasiantuntijoiden kanssa, ja myös Museovirastolla tulee olemaan sanansa sanottavana, miten niiden kanssa toimitaan, Salo sanoo.
Myös UV-kameratulokset ja taidekonservaattoriselvitykset maalauksista tulevat marraskuun alkupuolella.
Erikoinen on remonttilistaan sisältyvä korkea, kapea kirkon torni. Aikoinaan useissa piispantarkastuksissa sitä vaadittiin madallettavaksi, koska sen pelättiin kaatuvan.
– Sinnikkäästi siitä on pidetty huolta, eikä ole lyhennetty – se ei myöskään ole kaatunut, Salo kertoo.
– Vanhat kirkonkirjat kertovat sen korkeudeksi 24 metriä. 3D-kuvaus paljasti se kuitenkin 26-metriseksi. Saimme kaksi metriä lisää pituutta, hän iloitsee.
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
johtaja, seurakunnan kanttori
Taru Pisto (vas.), seurakunnan
talousjohtaja Anneli Salo, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja
Pauli Määttä, kirkkoneuvoston
varapuheenjohtaja Tuula Rauma ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisu Juvani ovat ylpeitä ainutlaatuisesta Kempeleen vanhasta kirkosta, joka saa lähivuosina perusteellisen kasvojenkohotuksen. Entisaikaan saarnatuolien varusteina oli tiimalasi. Suomessa se ilmaantui niihin 1600-luvulla käytännön syistä ajan mittariksi kun saarnojen
enimmäispituudeksi määrättiin yksi tunti. Kristoforoksen hahmo saarnastuolin jalan kuva-aiheena symboloi evankeliumin saarnaa anteeksiantamuksen sanan tuojana seurakunnalle.
Erittäin sitoutunut kuoro
Antti ErvastiKuoron johtaja, Kempeleen seurakunnan kanttori Taru Pisto sanoo, että se on harvinaisen sitoutunut seurakuntakuoro.
– Jäsenet osallistuvat seurakunnan toimintaan aktiivisesti monessakin mielessä. Kuoron lisäksi he tekevät paljon muutakin vapaaehtoistoimintaa.
Kempeleen kirkkokuorossa on tällä hetkellä 20 jäsentä. Kuoro esiintyy enimmäkseen jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa, ja ohjelmistokin muotoillaan usein tulevia juhlapyhiä ajatellen.
– Tasapaino on aika hyvä naisten ja miesten kesken. Naisia on enemmän, kuten kuoroissa yleensä, mutta miehiäkin on riittävästi, Pisto sanoo.
Hän arvioi, että kaikilla kuoroilla lienee haasteellista saada mukaan uusia jäseniä. Kempeleeseen muuttaa paljon väkeä, mikä näkyy myös kuoroon liittymisessä.
– Kun on laulanut entisellä paikkakunnalla, kirkkokuoro on helppo ja luonteva tapa tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Pääsykokeita ei Kempeleen kirkkokuorolla ole, Pisto sanoo.
Kempeleläisessä kuorotoiminnassa on erikoista, että seurakunnassa toimii kirkkokuoron lisäksi peräti neljä muuta kuoroa.
Ne ovat lapsikuoro, Ylistysryhmä-niminen lauluryhmä, työikäisten sekakuoro Askeleet ja kamarikuoro Sofia Magdalena, joka on uusin, Taru Piston vuosi sitten Kempeleeseen mukanaan tuoma kuoro.
Artikkelin lähde Kaleva 15.10.2016.