Poikkitieteellisesti sukuja ja kulttuuria

Historiakirja

Markku Seppänen: Virsin lauluin psalttarein. Krankin sukupiirin elämää ja hengellisen musiikin perintöä.

Opetusneuvos Markku Seppänen on eläkkeelle päästyään toteuttanut pitkäaikaisen haaveensa ja koonnut yhteen mielenkiintoisen sekoituksen suku-, kirkko-, musiikki- ja paikallishistoriaa.

Hän on yhdistänyt tiedonpalaset kirjaksi ja tarjoilee ne nykylukijalle – omien sanojensa mukaan ajatellen ensisijaisesti omia läheisiään. Hän myös kannustaa myös muita kirjoittajia kokoamaan yhteen oman lähihistoriansa tapahtumia.

Yhden luvun otsikko Kivijärven pappilan henki on teokselle hyvin kuvaava.

Vaikka kirjan keskeisin henkilö on runoilija, virsisäveltäjä ja kirkkoherra Frans Petter Krank, avaa Seppänen tietojaan myös Durchmanien, Heidemanien ja Seppästen sukuhaaroista.

Kirja on näitä sukuja tuntevalle mehukas ja mielenkiintoinen. Myös oudompi lukija pääsee kerronnan myötä asioista hyvin selville. Vanhan ajan elämä sekä monien virsien ja hengellisten laulujen taustakin tulee avatuksi.

Onneksi kirjoittaja tuntee urakkansa rajat. Hän ei ole väen väkisin lähtenyt tekemään teoksesta suurempaa kuin sen tulee olla. Sadan sivun kulttuurihistoriallinen kattaus esittelee lyhyesti paitsi kohdehenkilöitä ja kulttuurisukuja, myös yhteyksiä eri puolilla Pohjois-Suomea asuneiden paikallisten vaikuttajien välillä.

Vanha valokuva- ja nuottiaineisto sopii hyvin tämän pienoisteoksen kuvitukseksi. Kerronta ei ole liian pitkästyttävää.

Kirjoittaja on aidolla tavalla kiinnostunut kirjoittamisen kohteistaan. Siteeraukset sanomalehdistä ym. tietolähteistä eivät pääse teoksessa liian hallitseviksi: niitä on otettu mukaan vain tukemaan kerrontaa.

Joissakin tapauksissa Seppänen on sivunnut myös 2010-luvun kirkkopolitiikkaa sekä kirkon ja herätysliikkeiden jännitekenttää ennen ja nyt.

Kirjoittajalta olisin ehkä jäänyt kaipaamaan hieman selkeämpää perustelua sille, miksi kukin kulttuurihenkilö tai -suku on valittu kirjaan

Lopun sukutaulukko valaisee tästä osan mutta ei kaikkea. Tätä arvoitusta lukuun ottamatta kirja on selkeää ja mielenkiintoista luettavaa.

Pekka Tuomikoski



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 30.10.2016.