Pienen kunnan rooli muuttuu

Utajärveä ei pelota sote-palveluiden siirtyminen kunnilta maakunnalle. Kun maakunta tuottaa palvelut, kunta aikoo keskittyä onnellisen elämän edellytyksiin.

Daniel Wallenius

Kuntakeskuksesta löytyy kauppa, pankki, koulu, päiväkoti, kirjasto, kunnanvirasto, pari kerrostaloa ja muutama tyhjä liiketila. Tuo kuvaus sopii kolminumeroiseen määrään pieniä suomalaisia maalaiskuntia.

Nämä ovat kuntia, joiden itsenäisyyttä ja palveluita meneillään olevan sote-uudistuksen on sanottu uhkaavan. Nyt ollaan kuitenkin Utajärvellä, jonka kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi ei usko tähän uhkaan.

– Olemme aina suhtautuneet muutokseen positiivisesti ja myllerrysten aika saa meidät miettimään uusia kuvioita. Sote- ja maakuntauudistus on askel oikeaan suuntaan, hän sanoo.

Utajärven CV muutoksista on vakuuttava. Vuosikymmenen alussa kunta uudisti päätöksentekonsa ja luopui lautakunnista. Se on ollut Suomen ensimmäinen reilun kaupan kunta ja hankkinut ensimmäisenä sertifikaatin laatujärjestelmälleen. Sen hengessä Utajärvi on myös brändännyt itsensä laatukunnaksi.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut poistuvat kunnilta, niiden on Juujärven mukaan aika keskittyä muihin, tärkeisiin rooleihin.

– Meidän visiossamme Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä. Keskitymme hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämiseen, Juujärvi sanoo.

Elinvoiman luonti ei ole yksin kunnan tehtävä, sanoo Antti Vääräniemi. Hän on paitsi paikallisen rakennusfirman Invera oy:n toimitusjohtaja, myös kunnanhallituksen jäsen ja kunnanvaltuutettu.

– Yrittäjän ja kunnan vuoropuhelu on tärkeää. Yrityksen pitää tietää kunnan suunnitelmista ja toisaalta kunnan tulee tuntea oman alueensa yrityskenttä. Laadukas kunta on innostava ja kannustava sekä auttaa yritystä kehittymään, hän sanoo.

Vääräniemi on asunut Utajärvellä vuodesta 2010 ja on pienen kunnan silmissä ideaali muuttaja. Vääräniemen ja hänen kahden veljensä pari vuotta sitten perustama Invera työllistää 12 ihmistä.

– Tulevaisuus on pienten yritysten varassa. Isojen tehdasinvestointien saanti tänne on pitkässä kuusessa, hän sanoo.

Juujärvi myöntää, että elinvoiman ylläpito on vaikeaa kunnan väestön vähetessä. Noin 2 800 asukkaan Utajärvellä asukkaita hupenee vuosittain puolen prosentin – prosentin vauhtia.

– Se on se kaikista suurin huoli. Jos trendiä ei saada kääntymään, pitää kysyä onko meillä edellytyksiä olla itsenäisiä. Kunta on harvaan asutuilla seuduilla toiminnan moottori. Ja jos moottorista loppuu bensa, se sammuu, Juujärvi sanoo.

Juujärven mukaan kuntaliitokset eivät ole toimiva ratkaisu harvaan asutuilla alueilla. Hän perää valtiolta strategista otetta pohjoisen kehittämiseen.

Ainakin euroja valtiolta heruu jo nyt. Utajärvi sai viime vuonna valtionosuuksia yli 4 000 euroa asukasta kohti. Maakunnassa vain Pudasjärvi sai enemmän.

Hyvinvointi on Utajärvellä sarja pieniä tekoja. Kunnan hyvinvointijohtaja Hannele Karhu sanoo, että kunta toimii ennen kaikkea mahdollistajana. Se innostaa ja antaa puitteet toiminnalle.

Esimerkkejä on lukuisia. Kuntalaisten omasta aloitteesta on alettu järjestää hyvinvointitansseja kerran viikossa, koululaiset ovat itse osallistuneet uuden kiipeilytelineensä suunnitteluun ja Utajärven Panttereiden pyöräilyjoukkue on voittanut valtakunnallisen kilometrikisan useita kertoja. Koulussa käy säännöllisesti koulumummo, vapaaehtoinen, joka antaa aikuisen aikaa lapsille.

Myös tiedotukseen on panostettu asentamalla infonäyttöjä eri puolille kuntakeskusta, kuten terveyskeskukseen ja kauppaan. Niillä näkyy paitsi tiedotteita, myös kiitoksia onnistuneista tapahtumista.

Eikä tyytyväisyyteen edes lopulta vaadita ihmeitä. Parin vuoden takaisessa onnellisuuskyselyssä 83 prosenttia utajärveläisistä koki olevansa onnellisia.

– Tärkeimpänä asukkaat pitivät hyvinvointipalveluiden pysymistä entisellään. Ei meillä odoteta kuuta taivaalta, Karhu sanoo.

Diat valmiina ja pöytä koreana Kommentti

Daniel Wallenius

daniel.wallenius@kaleva.fi

Olen reilun viiden vuoden aikana tehnyt viisi työmatkaa Utajärvelle. Yksi oli vierailu rippileirille, toinen piipahdus 4H-yhdistyksen talvikalastuskurssille.

Kunnan asioihin olen perehtynyt kahdesti. Ensimmäisellä kerralla juttu käsitteli nuorisotyöttömyyden kitkemistä, tällä kertaa Utajärven laatukunnan slogania.

Kummallakin kerralla kunnan edustaja on valmistautunut tapaamiseen valmistelemalla kattavan tausta-aineiston, istahtanut alas kahvin ja sämpylän ääreen sekä auttanut sopivien haastateltavien löytämisessä. Näin avokätinen median kohtelu on harvinaista jopa yksityisellä sektorilla, missä viestintään panostetaan huomattavasti julkista puolta enemmän.

Utajärvi hallitsee median kanssa toimimisen hyvin, vaikka kunnan palkkalistoilla ei verkkosivujen mukaan ole yhtään tiedottajaa.

Sitten on vielä se viides keikka aurinkoisena kevättalven päivänä vuonna 2011. Koulutehtävänä oli kirjoittaa reportaasi ja päätin lennosta lähteä havainnoimaan elämää lähimpään paikkaan joka oli joskus kantanut kriisikunnan titteliä. Tuntia myöhemmin istuin junassa Utajärvelle.

Tuo kurssityö Oamkiin oli elämäni ensimmäinen reportaasi, eikä kovin hyvä sellainen. Opettaja laittoi kirjoittamaan jutun aloituksen uusiksi kolmesti, ennen kuin oli tyytyväinen.

Jostain pitää aina aloittaa – niin brändityössä kuin urallaankin. Utajärven kylänraitin ilme muuttuu 10-asuntoisen rivitaloyhtiön myötä. Taloyhtiötä rakentavan Inveran toimitusjohtaja Antti Vääräniemi kertoo, että kaikki asunnot ovat löytäneet ottajansa. Hyvinvointijohtaja Hannele Karju ja kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi
näkevät yhteisöllisyyden pienten kuntien vahvuutena.


Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.10.2016.