Nähtävää lattiasta kattoon

Oulun kaupungintalolla järjestetään avoimet ovet
yli 200 000 asukkaan rajapyykin juhlistamiseksi.

Kaleva kävi kurkistamassa, mitä pian 130-vuotias
rakennus pitää sisällään.

Anne Helaakoski teksti // Jarmo Kontiainen kuvat

Aluksi pitää luoda katse alas. Laattalattia on tehty Öölannin kalkkikivestä. Tummissa laatoissa näkyy kivettyminä 50–80 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja.

Ollaan Oulun kaupungintalon aulassa, mistä Oulun seudun oppaiden puheenjohtaja Kaarina Kokko aloittaa esittelykierroksen. Mukana ovat myös virastomestari Raimo Aspegren, jonka avainten takana monet talon salat ovat, sekä hallintoassistentti Päivi Sulonen kertomassa talon nykymenosta.

Rakennus valmistui vuonna 1887 hotelliksi nimeltä Oulun Seurahuone (Societätshus i Uleåborg). Kaupungilta puuttui juhlatila ja siksi se tuli Seurahuone Oy:n osakkaaksi koiraverosta ja viinanpolttimon myynnistä saaduilla varoilla.

Tuolloin nykyinen aula, samaten kuin toisella puolella taloa oleva nykyinen kaupunginhallituksen istuntosali, oli avoin sisäpiha.

Aulan kohdalla sijaitsi ravintolan jätteidensäilytys ja -käsittelytilat, joten siellä saattoi vilistää hiiriä ja rottia. Vuoden 1920 remontissa molemmat atriumit saivat lasikaton.

Kun rakennus valmistui, se oli hyvin moderni. Susiteetissa oli Oulun ensimmäinen ”sisähuussi” sekä sähkövalot kolmantena rakennuksena Suomessa. Vasta kaksi vuotta sen jälkeen Ouluun tuli sähkölaitos.

Hienostoravintola sijaitsi nykyisen valtuustosalin paikalla. Sinne kuljettiin Kirkkokadulta. Alakerrassa oli karvalakkipuoli rahvaalle, niin sanottu kolmannen luokan ravintola. Rengit ja hevoskuskit kulkivat sinne Torikadulta.

Rakennuksessa oli myös biljardisali, posti, pankki sekä ruotsalaisen ja suomalaisen klubin huoneistot.

Taloon tutustuminen aloitetaan huipulta. Ensin hissillä kolmanteen kerrokseen ja sieltä kiviportaita ylös katolle, missä sijaitsee kaksi tornia. Pienet tornihuoneet toimivat nykyään lähinnä varastotiloina.

Kun taloa vuoden 1920 remontissa korotettiin, kattoa ei nostettu, vaan kolmas toimistotiloja sisältävä kerros lisättiin huonekorkeutta mataloittamalla.

Talon torneihin ei kajottu. Alkuperäinen on myös katolla sijaitseva luukku, jonka kautta juhlasalin kattokruunut voidaan laskea.

– Se tapahtuu yhä käsin veivaamalla lamppujen vaihtoa ja puhdistusta varten, kertoo Aspegren.

Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemassa remontissa myös pääovien paikka muuttui. Ovet olivat tornien kohdalla. Valtuustosali sijaitsi nykyisen eteisaulan kohdalla ja vasemmistolaiset tulivat sisään vasemmasta ovesta ja oikeisto oikealta.

1970–1980-lukujen vaihteessa tehdyssä remontissa ovet palautettiin entiselle paikalleen.

Laskeudutaan punaisen maton peittämiä kiviportaita toiseen kerrokseen. Niin sanotussa juhlakerroksessa sijaitsee myös muun muassa kaupunginjohtajan huone.

Juhlasalin lämpiössä järjestetään pieniä vastaanottoja, ja tarjoilut sijoitetaan usein sinne.

Itse juhlasali valmistui rakennukseen ensimmäisenä. Siellä vietettiin Oulun radan vihkiäisjuhlaa vuonna 1886 ja sen jälkeen monet isot tanssiaisjuhlat. Myös Oulun Näyttämö toimi salissa parinkymmenen vuoden ajan 1940-luvulta alkaen.

Kokko pyytää taas katsomaan lattiaan. Kun toisen maailmansodan aikana talossa sijaitsi Saksan armeijan komendantin toimisto, sotilaat rautavahvisteisine kenkineen talsivat parketin pilalle. Sen takia lattia ei ole alkuperäinen.

Sen sijaan salin suuret Tukholmasta hankitut böömiläiset kristallikruunut ovat. 1970–1980-luvun vaihteen remontissa myös salin väritys entistettiin alkuperäistä vastaavaksi ja samalla katto sekä itävaltalaisten Schneiderin ja Fialan maalaama kattofresko puhdistettiin.

Salin penkit eivät ole alkuperäisiä. Kun 1920-luvulla ravintolatoiminta hiljeni raittiusaatteen ja kieltolain takia ja osaa talosta alettiin jo ottaa virastokäyttöön, kalustoa huutokaupattiin.

Yksi alkuperäinen penkki kuitenkin säilyi. Nykyiset istuimet on teetetty sen mallin mukaan.

Ykköskerroksessa tehdään päätöksiä.

1970–1980-luvun vaihteen remontissa tilasta tehtiin kaupunginhallituksen sali. Vuonna 2002 sen sisustus uusittiin tervaveneen mallisine pöytineen.

Nykyinen 67-paikkainen valtuustosali, entinen hienostoravintola, jaettiin 1920-luvun jälkeen kahteen huoneeseen. Toisessa toimi raastuvanoikeus ja toisessa sijaitsivat rahatoimen arkistot.

Nyt valtuustosalia koristavat puolankalais-oululaisen taiteilijan Niilo Hyttisen neljä teosta, yhteiseltä nimeltään Aikamatka. Salissa on myös esillä Moosa Myllykankaan taidetta sekä muotokuvamaalauksia valtuuston puheenjohtajista.

Legendaarinen Otto Karhikin katsoo komeista kehyksistä.

Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi

Fakta

Juhlat lauantaina

Yli 200 000 asukkaan rajapyykin juhlistamiseksi kaupungintalolla järjestetään lauantaina 8.10. avoimet ovet kello 12–18. Oulun seudun oppaat ry:n johdattamia esittelykierroksia on suomen ja englannin kielellä.

Ohjelmaa: Kahvi- ja mehutarjoilu, Madetojan musiikkilukiolaisten esityksiä, yhteisötaideteos-työpaja. Kaupunginjohtaja ja talon henkilöstöä on tavattavissa päivän ajan.

Tulikukan tulishow kaupungintalon edustalla kello 19.30.

Kaupungintalon vastaanotto kello 20. Vastaanotolle kutsutaan satunnaisotannalla noin 300 oululaista.

Opas Kaarina Kokko kaupungintalon katolla.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 05.10.2016.