Mysteeri 250 vuoden takaa
Pohjois-Pohjanmaan museolla toivotaan, että 1766 tehty mahapiironki paljastaisi salaisuuksiaan joukkorahoituksella kustannettavan konservoinnin aikana.
Kunnostusta kaipaava museolöytö lienee oululaisen puuseppä Erik Waickon taidonnäyte.
Anne Helaakoski teksti
Jukka leinonen kuvat
Kun piironki ”löydettiin” uudelleen, siihen oli kiinnitetty lappu ”Rokokoolipasto Hiironen,
v. 1766”.
– Piirongilla on pitkä ja epämääräinen varastohistoria, eli ei tiedetä, kuka sen on lahjoittanut vai onko se kenties ostettu. Piironki oli kuvana mukana vuonna 2005 Oulu 400 vuotta -näyttelyssä, mutta sitä ei ole tarkemmin tutkittu, kertovat tutkija-konservaattori Marja Halttunen ja tutkija Eija Konttijärvi.
Piirongin pohjan suurehko kaiverrus 1766 ja E.V. viittaavat siihen, että sen valmistaja on melko varmasti puuseppä Erik Waicko. Hän oli saanut koulutuksensa Tukholmassa ja muutti vuonna 1760 Ouluun. Mestarikirjansa hän sai vuonna 1762.
Kansallismuseon perusnäyttelyssä Helsingissä on esillä on Waickon vuotta aiemmin, 1765 tekemä piironki. Se poikkeaa ulkonäöltään paljon Oulun lipastosta ja signeerauksena on nimikirjaimet E.W.
– Paljon on selvitettävää. Kansallismuseon lipasto on hyvin suoralinjainen, kun taas meidän lipastomme on tyypillinen rokokoolipasto kaarevine muotoineen, kertoo Konttijärvi.
Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. Se mahdollisti suoran kaupan Oulusta ulkomaille ja myös vauraan kauppiasluokan, tervaporvareiden, syntymisen. Porvariskodit täyttyivät komeista huonekaluista.
Luultavasti myös tämä mahapiironki koristi varakkaan tervaporvarikodin residenssiä.
Pohjois-Pohjanmaan museon viettäessä 120-vuotisjuhlavuottaan syntyi idea, että kaupunkilaiset voisivat osallistua joukkorahoituksella museoesineen konservointiin, ryhtyä ikään kuin esineen kummiksi.
Sellaista ei ole aikaisemmin Oulussa tehty.
Eija Konttijärvelle tuli heti mieleen mahapiironki. Se on museolle tärkeä, sillä sen kokoelmissa ei juurikaan ole esineistöä 1700-luvulta.
Niitä tuhoutui paljon esimerkiksi Oulun paloissa 1822 ja 1882. Lisäksi vanha Ainolan museo paloi vuonna 1929 ja talvisodan pommituksissa uuteen Ainolaan osui palopommi tammikuussa 1940.
Piironki on kehnossa kunnossa. Sen pintakäsittely on paikoin irti, se pitäisi puhdistaa ja laatikkojen puuosia pitää korjata. Lisäksi kannessa ja toisessa kyljessä on halkeama.
– Sen konservointi on iso ja monen kuukauden työ, johon meillä ei ole resursseja paneutua. Olemme alustavasti sopineet Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa, että se konservoitaisiin siellä oppilastyönä, kertoo Halttunen.
Erilaisilla tutkimusmenetelmillä on mahdollista saada tietoa muun muassa puulajista, pintakäsittelystä ja puusepän työtavoista. Eli jos muuta historiaa ei esineelle löydy, saadaan ainakin tutkimustietoa.
Kun piirongin säilyminen on konservoimalla turvattu, aletaan pohtia, miten siitä saadaan edustava ja arvoisensa näköinen näyttelyesine. Piironki tarvitsee ehkä restaurointimaalausta, mutta uutuuttaan kiiltävän näköiseksi sitä ei puleerata. Käytön jäljet ovat osa sen historiaa.
Konservointi aloitettaisiin alkuvuodesta 2018 ja sitä varten on laskettu tarvittavan 4 000 euroa. Hanketta koordinoi Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry.
Suunnitelmissa on, että konservoinnin eri vaiheita voisi seurata opiskelijoiden pitämässä blogissa.
Oulussa piirongin ylimääräistä käsittelyä on vältetty, joten esimerkiksi sen laatikoista voi löytyä pieniä vihjeitä piirongin historiasta.
Yhden vihjeen historiastaan piironki on jo antanut. Eija Konttijärvi muistaa löytäneensä yhteen laatikkoon kurkatessaan sieltä kakkupaperin, johon painettu naishahmo viittaa sen olevan 1950–1960-lukujen vaihteesta.
Ehkä piironki on tuolloin lahjoitettu tai ostettu museoon. Museoväki toivookin, että konservointihankkeen myötä löytyisi myös tietoa esineen ja sen tekijän historiasta.
Fakta
Museo viettää 120-vuotisjuhlaansa Kaikkien aikojen Kalaaseilla Ainolan museolla 15.10. kello 18–21.
Tilaisuudessa esiintyvät museon eri kerroksissa Pohjankartanon mandoliinit, Oulu se soi, Dj Illyana ja Tanssiorkesteri Dolores.
Kalaaseihin kehotetaan tulemaan sellaisena kuin olit tai olisit halunnut olla. Kaikki asut, myös nykyhetken, sopivat juhliin.
Luvassa on pientä tarjoilua. Tilaisuus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille.
Mahapiirongin konservointihankkeeseen voi osallistua ohjaamalla lahjoitussumman museoyhdistyksen tilille FI85 2050 1800 0388 72. Lahjoitusaikaa on vuoden 2017 loppuun. Viestikenttään sana Piironki.
Rahaa voi myös lahjoittaa museossa rahankeräyslippaaseen 15.10. lähtien.
Piirongin sivuissa on kantokahvat, jotka yleensä kuuluivat toisentyyppiseen piironkiin. On mahdollista, että tämän päällä on ollut toinen lipasto, miettii tutkija-konservaattori Marja Halttunen. Piirongin pintakäsittely on paikoin irronnut ja se pitää kiinnittää takaisin pohjaan. Heloissa ja avainkilvissä näkyy rokokootyylin rocaille-kuvio. Piirongin pohjaan on kaiverrettu vuosiluku 1766 sekä nimikirjaimet E.V.
Artikkelin lähde Kaleva 09.10.2016.