Luupissa näytön paikka

Oulun museo- ja tiedekeskuksen johtajan Jonna-Marleena Härön
mukaan luuppilaisten on jo aika päästä näyttämään parasta osaamistaan.

riitta taulavuori tekstit // matti räty kuva

Näytön paikka. Sen nimen on saanut Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus Luupin näyttely, joka on tarkoitus avata Oulun taidemuseon toisessa kerroksessa satavuotisiaan juhlivan Suomen kunniaksi ensi syksynä ja pitää esillä vuoden 2018 loppuun saakka.

Suomi 100 -verkkosivuilla Näytön paikan kuvaillaan olevan uudentyyppinen yhdistelmänäyttely, jossa historiantutkimus, trillerimäinen tarinankerronta, vahva visuaalisuus ja inspiroiva toiminnallisuus kytkeytyvät toisiinsa.

Näyttely lupaa kertoa Oulun tarinan – ”Oulu-ilmiön” eli ”Oulun ihmeen” synnyn, kukoistuksen ja syvän syöksyn – informaatioteknologian näkökulmasta. Tarinankerronnassa käytetään valokuvia, liikkuvaa kuvaa, tekstejä, ääntä, esineitä ja taideteoksia.

Näyttelyyn on tarkoitus liittää myös erilaisia viihdyttäviä ja asiapitoisia yleisötapahtumia sekä työpajoja. Lisäksi sen toteutuksessa ja esittelyssä aiotaan hyödyntää internetiä ja digitaalista vuorovaikutteisuutta.

Museo- ja tiedekeskus Luupin johtajan Jonna-Marleena Härön mukaan juhlavuoden näyttelyä tehdään koko Luupin voimin.

– Vakinaisesta henkilökunnastamme noin puolet eli yli 30 ihmistä on mukana eripituisia jaksoja, ja osa on irrotettu tekemään tätä täysipäiväisesti puolentoista vuoden ajan.

– Tällä hankkeella meillä kaikilla on mahdollisuus näyttää myös se, mihin pystymme, kun laitamme ammattitaitomme yhteen.

Johtaja Härö myöntää, että Pohjois-Pohjanmaan museosta, Oulun taidemuseosta ja tiedekeskus Tietomaasta sekä kuudesta ulkomuseokohteesta muodostuvan kokonaisuuden synnyttäminen ei ole sujunut aivan kivuttomasti. Koska jokaisella organisaatiolla on oma historiansa ja toimintatapansa, yhteinen sävel ei ala soida sormia napsauttamalla.

Museo- ja tiedekeskuskokonaisuus sai alkunsa samoihin aikoihin uuden Oulun kanssa ja syntyi keskelle talouden taantumaa. Luuppi-nimisenä se on tunnettu helmikuusta 2014.

Julkisen keskustelun kohteeksi Luuppi nousi viimeksi viime kuussa, kun Ateneumin taidemuseo tiedotti kajaanilaisen taidemesenaatin Tuomo Sepon päättäneen lahjoittaa lähes 2 000 teoksen taidekokoelmansa Helsinkiin eikä Ouluun.

Seppo oli nimennyt testamenttikohteekseen Oulun taidemuseon 2009, ja Oulun taidemuseossa ehdittiin myös esitellä lahjoituskokoelmaa neljässä laajassa näyttelyssä 2009–2013.

Helsingin Sanomien muutaman viikon takaisessa haastattelussa Seppo totesi Ateneumin edustavan pysyvyyttä ja asiantuntemusta ja sanoi ymmärtäneensä, ”etteivät Ateneum ja Linnanmäki fuusioidu”.

Toteamus on tulkittu viittaukseksi Oulun taidemuseon Age of the Dinosaur -näyttelyyn. Tuona vuonna 2014 joukko kulttuurialan ihmisiä ilmaisi avoimella kirjeellä huolensa Oulun taidemuseon tilanteesta.

– Oulun taidemuseon yli 4 000 teoksen kokoelmissa 2 000 teoksen lahjoitus olisi tietysti ollut merkittävä lisäys, Härö myöntää.

Lahjoituksen antajalla on kuitenkin oikeus muuttaa tahtoaan, ja sitä päätöstä täytyy Härön mielestä kunnioittaa.

– Totta kai Ateneumilla on myös paras ammattitaito ja olosuhteet säilyttää taidekokoelmia. Ateneumin kanssa meillä on ihan hyvät välit, ja esimerkiksi ensi vuonna saamme sieltä Oulun taidemuseoon Suomen taiteen tarina -kokoelmakiertonäyttelyn.

Lontoon luonnontieteellisen museon tuottamaa dinosaurusnäyttelyä ei Härön mielestä ole mitään syytä väheksyä saati katua. Päinvastoin.

Näyttely osoittautui yleisömagneetiksi, joka houkutteli Oulun taidemuseoon neljässä kuukaudessa lähes 60 000 vierasta.

Isolle osalle kävijöistä näyttely oli myös ensimmäinen vierailu taidemuseossa – eikä se ole jäänyt ainoaksi.

– Tätä varten meidän piti käydä tarkasti läpi 200 sivun pumaska sopimustekstiä ja toimia sen mukaisesti. Kaiken kaikkiaan näyttely on meille referenssi, jonka perusteella olemme varteenotettava kumppani neuvoteltaessa näyttelyistä kansainvälisestikin, Härö arvioi.

Parhaat näyttelytilat Luupin toimijoista on tätä nykyä taidemuseolla. Pohjois-Pohjanmaan museo ja Tietomaa puolestaan ovat odottaneet tilojensa korjauksia tai uutta tilaa yli kymmenen vuotta.

Kaupungin nykyisessä taloustilanteessa on Härön mukaan ilmeistä, että ehompien tilojen odotus jatkuu, ja että taidemuseon tiloja hyödynnetään vastaisuudessakin Luupin yhteisiin hankkeisiin.

Härö sanoo ymmärtävänsä sen, että Luupin laitoksista juuri taidemuseolla on vahva kannattajakunta, ja että juuri se on ollut huolissaan taidemuseon toimintaedellytyksistä.

– Mutta toivoisin, että näillä muillakin yksiköillämme olisi yhtä vahva kannattajakunta kuin sillä! Kaikki kohteemme ovat kuitenkin tärkeitä.

Lisäksi Härö sanoo toivovansa museo- ja tiedekeskukselle ”työrauhaa”, jotta luuppilaiset pääsevät näyttämään sitä parasta osaamistaan.

– Itselläni on sellainen henkinen takaraja, että viidessä vuodessa pitää pystyä näyttämään, miten onnistun tehtävässäni. Vielä ei olla siinä vaiheessa, että heittäisin hanskoja tiskiin. Tykkään nimittäin työstäni, ja uskon, että minulla on mahdollisuudet onnistua tässä.

fakta