Lamujoki kuntoon koski kerrallaan
Pulkkilalaisten aktiivisuus palkittiin pilottihankkeella. Pappilankoskesta löytyi sähkökalastuksessa taimenta ja Alikoskelle rakennetaan kosteikkoaluetta.
Petri HakkarainenSiikalatvaLaunolan kalaveden osakaskunnan taimenistutukset eivät ole menneet hukkaan. Pulkkilan Pappilankosken sähkökalastuksessa haaviin ui heti potra taimenenpoikanen.
Heikki Tahkola ja Jarmo Tuukkanen Oulun Kalatalouskeskuksesta esittelevät saalillaan rantaan kertyneille paikallisille, että välillä jo kehnoon kuntoon päässyt, mutta nyt toipumaan päin oleva joki kelpaa kalojen
kodiksi.
Sähkökalastajat tekevät selväksi, että nyt on turha odottaa suuria kaloja. Tärkeintä on selvittää, onko joessa poikasia, tulevia saaliskaloja.
– Parivuotias harjuskin saatiin ja jokunen simppu. Ei muuta kuin kutusoraikkoja rakentamaan komeita koskipaikkoja esille ryteikön takaa, niin hyvä tulee, Tahkola kannustaa.
Osakaskunnan puheenjohtaja Eero Halmetoja kertoo, että vielä 1960-luvulla Lamujoki oli hyvä kalavesi. Ojitusten ja lietevalu-
mien jälkeen joki oli surkeimmillaan 1980-luvulla.
– Silloin se oikein haisi. Nyt uskotaan, että joki voidaan saada hyvään kuntoon. Toiveena on, että jalokala kotiutuisi jokeen. Onhan tästä Pappilankoskesta ylöspäin seitsemän kilometriä koskia.
Lamujoki oli Piippolan kohdalla aikoinaan myös hyvä rapuapaja, mutta rutto vei saksiniekat seitsemän vuotta sitten. Nyt kantaa yritetään palauttaa istutuksin.
Maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa Pro Agria Oulusta kertoo, että Pulkkilan jokikohteet otettiin mukaan vesienkunnostusohjelma VYYHTI:in paikallisten toimijoiden aktiivisuuden takia.
– Täällä oltiin niin hienosti porukalla liikkeellä, että halusimme nämä pilottikohteiksi.
Pasi Kortekangas Pulkkilan Seura ry:stä toteaa, että kiinnostus oman lähiympäristön kunnostamista kohtaan on omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä.
– Jos aikoinaan lähes viemärinä virranneesta Vantaanjoesta on pystytty kunnostamaan elävä lohijoki, niin kyllä Lamujoestakin voidaan saada komea virta.
Hieman Pappilankoskelta alavirran suuntaan on rakenteilla maatalouskosteikko ei-tuotannollisella investointituella.
Kosteikkosuunnittelija Juha Siekkinen sanoo, että pienikin kosteikko voi olla paikallisesti arvokas.
– Kosteikko pidättää tässä tulvavesien ryöppyä joen pääuomaan ja kyllä tämä joillekin vesilinnuillekin kelpaa.
Pienimuotoisia vesistön kunnostuksia voi tehdä yksittäinen henkilö tai pieni porukkatalkoovoimin.
Isompia hankkeita on hyvä viedä eteenpäin esimerkiksi kyläyhdistyksen tai osakaskunnan voimin. Hanke kannustaa myös saman vesistön alueella toimivia osakaskuntia yhteistyöhön.
Ulkopuolisen hankerahoituksen hakijan pitää olla rekisteröity yhdistys tai kunnostustoimikunta. Lisäksi maanviljelijät voivat hakea tukia esimerkiksi kosteikon perustamiseen.
Vesistön kunnostuksen tavoitteena voi olla virkistyskäytön, maiseman tai luonnontilan parantaminen, tietyn lajin varjelu tai riistanhoidolliset tavoitteet.
VYYHTI-hankkeen ohjeissa tähdennetään,että koska vesistöongelmien syy-seuraussuhteet ovat usein monimutkaisia, tarvitaan ennen töihin ryhtymistä suunnittelua ja yhteydenottoja alan asiantuntijoihin.
Valtakunnallisena vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vaikeimmissakin kohteissa hyvä pinta- ja pohjavesien tila vuoteen 2027 mennessä.
Fakta
Pro Agria Oulun hallinnoima VYYHTI II -hanke tukee, auttaa ja neuvoo paikallisia vesistöjen kunnostajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Hanke toteutetaan vuosina 2016–2018 ja se rahoitetaan Manner-Suomen kehittämisrahastosta.
Osana hanketta toteutetaan koko valuma-alueen kattavaa pilottisuunnittelua.
Pilottialueiden suunnittelun yhteydessä aktivoidaan paikallisia asukkaita osallistumaan vesienhoitotyöhön ja huomaamaan, millä tavoin monet eri tekijät vaikuttavat vesistöjen tilaan.
Viime vuosina on kosteikkojen rakentaminen herättänyt paljon kiinnostusta viljelijöissä ja yhdistystoimijoissa.
Kosteikon perustamiseen voi saada investointitukea enimmillään runsaat 11 000 euroa hehtaarille.
Hyviä paikkoja rakennettaville kosteikoille löytyy esimerkiksi joutumailta, metsistä ja peltojen reunoilta.
Kosteikon rakentamisen tärkein tavoite on saada pysäytettyä valuma-alueelta tulevia ravinteita ja kiintoaineksia.
Kosteikko myös lisää luonnon monimuotoisuutta houkuttelemalla alueelle muun muassa vesilintuja.
Muita tarpeellisia kunnostustoimia voivat olla ruoppaus, vesikasvien niitto, hapetus, hoitokalastus, elinalue- ja maisemakunnostus, perattujen uomien ennallistaminen ja vedenlaadun parantaminen.
Heikki Tahkola ja Jarmo Tuukkanen Oulun Kalatalouskeskuksesta esittelevät Pulkkilan Pappilankosken sähkökalastuksen saalista rantaan kertyneille pulkkilalaisille.
Artikkelin lähde Kaleva 13.10.2016.