Kalan- tuoksuiset syysjuhlat satamassa
Kellon Kiviniemen kalasatamassa
vietetään juhlia vuosien tauon jälkeen.
Meren rannalla soi taas musiikki sekä paistuu ja maistuu kala.
Anne Helaakoski– Kellolaiset kun niin kaipaavat kalajuhlia, selittää Kellon kyläyhdistyksen Pertti Vuolteenaho ensi lauantain Syysilta satamassa -tapahtuman taustoja.
Kellon Kiviniemen kalajuhlat järjestettiin vuosina 1977–2001 ja ne keräsivät varsinkin alkuvuosina parhaimmillaan tuhansia vieraita syömään lohisoppaa, kuuntelemaan puheita ja musiikkia sekä tapaamaan tuttuja.
Kalajuhlat pidettiin heinäkuussa, sillä silloin ei kalaa merestä noussut ja kalastajilla oli aikaa juhlia. Ensimmäisiin juhliin osallistui yli 3 000 ihmistä.
Nyt viimeisistä kalajuhlista on kulunut 15 vuotta. Kyläyhdistykseltä kysellään tasaisin väliajoin, voitaisiinko juhlat järjestää taas uudelleen.
– Ne juhlat paisuivat niin suuriksi, ettei kukaan jaksanut niitä enää järjestää, vaikka mukana oli useita yhdistyksiä. Oli se hirveä homma. Viikon verran pottujakin kuorittiin lohisoppaa varten.
Vuolteenaho kertoo Syysilta satamassa -tapahtuman syntyneen ex tempore ja nopealla aikataululla. Virallisesti kyläyhdistys päätti tilaisuuden järjestämisestä 15. lokakuuta.
– Tämä idea lähti oikeastaan kalastajista. Haluamme muistuttaa paikallisia kalastuksen sesonkiluontoisuudesta ja siitä, että kalasatamasta saa tuoretta kalaa. Ei sitä juuri muualta saa.
Lauantain juhlan yhteydessä vietetään myös remontoidun kalastusmuseon harjakaisia.
Yli satavuotias rakennus on siirretty entiseltä paikaltaan kalankäsittelyhallin vierestä huvivenesataman ja kalasataman väliselle kaistaleelle.
Museota on kunnostettu talkoilla pikkuhiljaa viime keväästä lähtien. Uuden katon nikkarointi jää ensi kesälle.
– Se on aikoinaan toiminut kala-aittana ja kuulunut joko Alakiuttujen tai Pason suvulle. Kunnostus tehtiin viime tipassa, mutta nyt toivotaan, että se kestää ainakin 150 vuotta.
Museoon on kerätty eri taloista vanhoja kalastus- sekä hylkeenpyynnissä käytettyjä välineitä. Esineistö on hyvin vaatimatonta, kuvailee Vuolteenaho.
– Meillä on optio kaupungin kanssa, että saataisiin viereen nykyistä isompi rakennus. Suunnittelu tehtäisiin opiskelijatyönä niin, että täällä olisi esimerkkiesineistöä ja itse museo olisi netissä.
Museorakennuksessa suunnitellaan pidettäväksi myös pieniä kokouksia.
Vuolteenaho puistelee päätään kysymykselle, paljonko kävijöitä lauantain juhlaan on tulossa.
– En osaa millään arvioida. Se on niin kiinni ilmoista. Epäilen kuitenkin, että Takkurannan Marttojen tekemä suutarinlohi loppuu heti.
Martat pitävät myös buffetia, ja kun kalasatamassa ollaan, juhlakansa saa syödäkseen paistettua silakkaa ja maivaa.
Yleisö pääsee myös tutustumaan kalastusalus Silliin.
Musiikista vastaa Erkki Halonen. Vuolteenaho ei tiedä tarkalleen, millaista musiikkia on luvassa, mutta epäilee, että tanssimaankin päästään.
Juhlan päättää ilotulitus, joka ammutaan lautalta mereltä sataman ylle.
– Toivon, että ilotulituksen ansiosta kellolaiset huomaisivat meren kauneuden. Se järjestää lähes päivittäin oman ilotulituksensa ja aina erilaisena. Siitä ajattelin juhlassa vähän puhuakin.
Fakta
Pertti Vuolteenaho esittelee kalastusmuseota.
Takkurannan Martat ja Kellon kyläyhdistys myyvät kalatuotteita. Martat pitävät myös buffetia.
Musiikista vastaa Erkki Halonen.
Mahdollisuus tutustua kalastusalus Silliin.
Suolakalojen annetaanässehtiä vesi-etikka-sokeri-
liemessä vähintään pari tuntia. Jos malttaa antaa niiden olla yön yli, tulee jo hyvää.
Pertti Vuolteenaho muistuttaa lauantain Syysilta satamassa -juhlaan tulevia laittamaan tarpeeksi vaatetta päälle. Meren rannassa kun tulee aina.
Silahkat ovat jo suolassa
Kiviniemiläinen Eija Pellikka kertoo lauantaina suutarinlohen valmistuksesta vanhan ajan reseptillä.– Tämä on tällainen nyrkkisääntö ja perusresepti. En yritäkään antaa tarkkoja ohjeita, selittää kellolaisreseptillä valmistettua suutarinlohta kohta 70 vuotta syönyt Pellikka.
Liemeen tarvitaan yhtä paljon etikkaa, vettä ja hienoa sokeria. Liemi käy heti sellaisenaankin, mutta jos sen kiehauttaa, maku pehmenee.
Mausteeksi laitetaan maustepippuria, 2–3 millin siivuiksi leikattu sipuli sekä laakerinlehti.
– Jotkut ihmettelevät, miksei laiteta tilliä, mutta entisaikaan maalla ei sellaista ollut, ja tarkoitus on mennä vanhalla mallilla. Jokainen voi itse lisätä perusreseptiin, mitä tahtoo.
Silakat, eli kiviniemiläisittäin silahkat, voi valmistaa siten, että ne ovat olleet yön yli karkeassa suolassa. Ennen vanhaan perkaamatonta kalaa suolattiin 2–3 vuorokautta nelikoissa (30 litraa), joihin lisättiin 30 prosenttia suolaa kalan määrästä (10 litraa).
– Kalat ladottiin ja painotettiin. Eli kalojen päälle laitetaan sopivan kokoinen lautanen ja sen päälle muovipussissa kiviä niin, että suolaliemi nousee pinnalle.
Suolakalojen annetaan ässehtiä vesi-etikka-sokeri-liemessä vähintään pari tuntia. Jos malttaa antaa niiden olla yön yli, tulee jo hyvää.
– Lauantain silahkat on suolattu ja perattu, tänään ne laitetaan valmiiksi.
Pellikka vastasi aikoinaan Kiviniemen kalajuhlissa lohisopan valmistuksesta. Kalajuhliin ei hänen mielestään lauantain juhlaa kannata verrata.
– Tosin pakostakinhan tästä tulee muistoja mieleen, ja paikalla on myös sitä samaa porukkaa kuin ennen.
Artikkelin lähde Kaleva 20.10.2016.