Juna jyskytti Ouluun tasan vuotta sitten
Vuosipäivä ei anna aihetta juhlaan.
Aiemmin vuosien saatossa juhliin on ollut aihetta.
Kari SankalaOuluTänään lauantaina tulee kuluneeksi 130 vuotta siitä, kun rautatie Tampereelta Ouluun valmistui.
Juhlallisuuksien pääpaikka oli Oulun seurahuone.
Komeita rautatiejuhlia on järjestetty tuonkin jälkeen Oulussa.
Esimerkiksi vuoden 1961 lokakuun lopussa Oulussa järjestettiin Oulu–Seinäjoki-radan 75-vuotisjuhlat.
Vuonna 1986 olivat Oulun radan 100-vuotisjuhlat.
Olipa radan nimi sitten mikä tahansa, niin rata takasi suoran ja nopean yhteyden Oulusta Helsinkiin.
Yhteys toimi myös toiseen suuntaan. Presidentti P. E. Svinhufvudin heinäkuisesta vierailuista vuonna 1931 oli Kalevassa rataan liittyen muhkeat kuvat.
Kustaa Hautala puhuu Oulun kaupungin historian 4. osassa Tampere–Oulu-radasta.
Historiassa käydään läpi radan syntyvaiheita. Rautatietä ryhdyttiin vaatimaan Ouluun jo vuonna 1872.
Äänivaltaiset oululaiset evästivät tuolloin valtiopäivämiehiään toimimaan niin, että Ouluun saataisiin rautatie etelästä.
Tilanne ei ole 130 vuodessa juuri kummennut, sillä Ouluun on viime vuodet kiirehditty kaksoisraidetta, jotta kaupunki pysyy mukana kehityksen kulussa.
Vuoden 1886 tammikuussa ratatöissä oli kiivaimmillaan Hautalan mukaan 6 968 työmiestä. Oulussa oli kirkonkirjojen mukana tuohon aikaan noin 11 500 asukasta.
130 vuoden takaiset rautatien vihkiäisjuhlat ovat saaneet historiankirjassa oman lukunsa.
– Sositeettihuoneen rakennus alkoi paistaa ja loistaa ja juhlasali oli saatu jo käypään kuntoon, Kaiku-lehti selosti.
– Ojakadun varrelle pystytettiin kuusimetsää molemmin puolin keskikatua ja niinikään riukuja, joihin pantiin lippuja, lyhtyjä, seppeleitä ja köynnöksiä länkkyili toisesta toiseen. Kunniaportteja rakennettiin kokonaista kolme.
Sositeettihuone eli seurahuone avattiin vuonna 1886 väliaikaisesti ratajuhlia varten, mutta varsinaisesti nykyinen kaupungintalo on valmistunut vuoden 1887 puolella.
Kaartin soittama juhlamusiikki oli Venäjän vallasta huolimatta seurahuoneella varsin nykyaikaista: Maamme, Pohjolan marssi ja Porilaisten marssi.
Onnittelusähkeitä Ouluun oli saatu tuolloin Pietaria myöten.
– Ilotulituksen loputtua palasivat vieraat taasen Seurahuoneeseen, jossa suuremmoiset baalit, loistavine pukuineen ja vilkkaine mielialaineen oitis alkoivat ja kestivät yli puolen yön, Oulun Lehti raportoi.
Päivälliset olivat muuten alkaneet iltapäivällä kello 16.
Artikkelin lähde Kaleva 29.10.2016.