Iltahuudossa kuuluu vielä veteraanien ääni
93-vuotias Alpo Huikuri on yksi viimeisistä sodan kokeneista laulajista Oulun
Sotaveteraanikuorossa. Kun hänen ja kolmen muun sodan kokeneen kuorolaisen ääni vaikenee, kuoro muuttaa nimensä.
Elina Ursin, tekstit
Teija soini, kuvatBassot kumisevat ja ylä-äänet tavoittelevat korkeuksia, kun Oulun sotaveteraanikuoron johtaja Mihkel Koldits avaa mieslaulajien ääniä tiistai-iltapäivän harjoituksessa Raatin NMKY:n isossa salissa.
Kuoron 30-vuotisjuhlakonserttiin on reilu viikko aikaa ja Kolditsin tarkkaan korvaan paikka paikoin läpi kuuluva epävireisyys pitää harjoitella pois.
– Rivit tiukaksi, neuvoo vuodesta 2008 kuoroa johtanut Koldits.
Harjoituksen ensimmäinen laulu, kuoron kunniamarssi, lauletaan seisaaltaan.
– Tämähän kuulostaa mieskuorolta, johtaja kiittelee miehiä.
Reilun viidenkymmenen paikalle saapuneen laulajan joukossa on 93-vuotias Alpo Huikuri, kolme sotaa kokenut ja ainoa elossa oleva kuorossa laulava perustajajäsen.
Lauluvuosia eloisalla ensimmäisellä bassolla on hyvin vielä edessäpäin. Huikurin lisäksi kuorossa laulaa kolme sotaveteraania.
Kun viimeisen veteraanin laulu rivissä vaikenee, kuoron nimi muuttuu perinnekuoroksi, mutta ei vielä.
– Sotaveteraanikuoro on minun henkireikäni enkä voi olla poiskaan, Huikuri sanoo.
Kuten usealla sotaveteraanikuorolaisella, myös Huikurilla on pitkä kuorotausta. Ura alkoi Pohjan Laulussa, missä vierähti 25 vuotta.
– Minähän opin laulamaan, koska äitini Martta Huikuri lauloi virsiä ja kansanlauluja aamusta iltaan.
Huikuri on aktiivinen musiikinharrastaja. Viikko-ohjelmassa on sotaveteraanikuoron lisäksi soittokeikkoja palvelutaloissa sekä orkesteriharjoitukset veteraanisoittajissa Segnosissa. Orkesterissa ja laulukeikoilla hän soittaa haitaria.
Oulun sotaveteraanikuoro polkaistiin pystyyn rivakasti. Huikuri muistaa, kuinka eräänä ilta Pohjan Laulun kvartetti harjoitteli Aleksinkulmassa. Kesken harjoituksen paikalle saapui kaveri Oulun Poliisilaulajista.
– Mies kysyi, emmekö voisi perustaa sotaveteraanikuoroa, koska me kaikki olemme sotaveteraaneja. Päätimme pitää perustavan kokouksen ja ottaa laulukavereihin yhteyttä.
Kokous pidettiin marraskuussa 1986. Paikalle saapui 35 innostunutta veteraania ja kuoro perustettiin siltä istumalta. Seuraavana vuonna kuorolaisia oli jo 53.
Jonkin aikaa Huikuri lauloi sekä sotaveteraanikuorossa että Pohjan Laulussa, kunnes silloinen kuoronjohtaja Rauno Rännäli osoitti ystävällisesti ovea.
– Rännäli sanoi, että kyllä 60-vuotiaat miehet saisivat hakeutua vanhempien kuoroon.
Sittemmin musiikkineuvos Rännäli liittyi sotaveteraanikuoroon ja johti sitä vuosina 2004–2008.
Oulussa sotaveteraanien rinnalle kuorolaisiksi otettiin muitakin kuin sotaan itse osallistuneita miehiä, yleensä eri mieskuoroissa pitkään toimineita laulajia.
Sotaveteraanikuorolaisten juhlallinen koitos on 15. lokakuuta Madetojan salissa. Muistojen ilta -konserttia vietetään kuoron 30-vuotisen toiminnan kunniaksi.
Juhlaohjelmassa on sotaveteraanien lauluperinteeseen kuuluvia isänmaallisia ja hengellisiä lauluja, mutta myös kevyempää poljentoa, muun muassa Georg Malmsténia.
Illan konsertin kuoro päättää perinteisesti Kalervo Hämäläisen
fakta
Ensimmäisenä kuoronjohtajana toimi Antero Lenkkeri (1986–1990). Sittemmin kuoroa ovat johtaneet Vesa Pentti (1991–2000), Lauri Heikkinen (2001–2004) ja Rauno Rännäli. (2004–2008). Syyskuusta 2008 alkaen kuoroa on johtanut Mihkel Koldits.
Kuoroon kuuluu
Vuosittain kuorolla on 40–50 esiintymistä, osa esiintymisistä on pienemmissä kokoonpanoissa muun muassa sotaveteraanien siunaustilaisuuksissa.
Uusia laulajia otetaan mukaan. Ikärajaa tai erityisvaatimuksia ei ole.
Juuri ilmestyneen kuoron historiaa esittelevän teoksen on koonnut Martti Kähkönen.
oli mukanan kolmessa sodassa. Hän on ainoa Oulun Sotaveteraanikuoron elossa oleva
perustajajäsen. Haitarinsa kanssa Alpo Huikuri tekee soittokeikkoja muun muassa Caritakseen.
Sotaveteraanikuorosta perinnekuoroksi
Oulun sotaveteraanikuoro on hyvässä iskussa, vaikka sotaveteraanien, tammenlehvälaulajien osuus kuorolaisista on vuosien varrella vähentynyt. Vuonna 2001 kuorossa lauloi vielä 38 veteraania, tänä syksynä neljä.Kaukana ei ole se aika, kun viimeisen sotaveteraanin ääni kuorossa hiljenee.
– Oulun sotaveteraanikuorosta tulee Oulun sotaveteraanien perinnekuoro aivan samalla tavalla kuin sotaveteraaniyhdistyksistä on tullut perinneyhdistyksiä. Sama kehitys on muissakin suomalaisissa sotaveteraanikuoroissa, kertoo Oulun sotaveteraanikuoron puheenjohtaja ja ensimmäinen basso Paavo Saari.
Saari ei ole huolissaan kuoron näivettymisestä. Riveissä laulaa yhteensä 60 miestä.
– Olemme iskussa. Kuoroon liittyi juuri neljä uutta laulajaa.
Uusia laulumiehiä sotaveteraanikuoro on saanut muun muassa Pohjan Laulusta.
– Pohjan Laulussa laulaneilla miehillä on hyvä laulutaito. Toivotamme heidät tervetulleiksi jatkamaan harrastusta meidän riveihin.
Vanhoista kuoron papereissa Saari on löytänyt hauskan rekrytointiperiaatteen.
– Sotaveteraanikuorolaisella pitää olla sopiva soundi ja uskottava ulkomuoto.
rekrytointiperiaatteen.
Sotaveteraanikuorolaisella pitää olla sopiva soundi ja
uskottava ulkomuoto.
Omien konserttien lisäksi kuoroa pyydetään esiintymään arvokkaisiin isänmaallisiin sekä veteraanien juhliin. Kuoro avustaa jumalanpalveluksissa isänmaallisina juhlapäivinä. Pyydettäessä pienempi ryhmä laulajia kunnioittaa laulamalla veteraanien hautaustilaisuuksia. Nämä tilaisuudet ovat Saaren mukaan vähenemässä.
Vuodesta 2015 kuoron puheenjohtajana toiminut Saari laskee, että sotaveteraanikuorolla on vuoden aikana noin 40 esiintymistä. Tärkeitä esiintymistilaisuuksia ovat vuodesta 1988 lähtien olleet Muistojen ilta -konsertit. Lisäksi kuoro on levyttänyt useita kertoja.
Artikkelin lähde Kaleva 11.10.2016.