Heinäpää voi saada lisää kerroksia
Oulun kaupunki haluaa keskustan kupeeseen enemmän asukkaita.
Korkealle rakentamiselle etsitään
sopivia kohteita.
Markku RättiläOuluJotta Oulun keskustan ja sen lähiympäristön asukasmäärää saadaan kasvatettua halutusti, pitää rakentamisen olla selvästi nykyistä tehokkaampaa. Tavoitteet on määritelty Oulun kaupungin Keskustavisio 2040 -suunnitelmassa.
Ydinkeskustassa on otettu jo askelia tavoitteiden suuntaan korkealla rakentamisella. Lisäksi vireillä on useita hankkeita, joissa tähdätään korkeaan rakentamiseen ja kortteleiden tiivistämiseen.
Ydinkeskusta on kuitenkin alueeltaan pieni. Siksi kaupunki on kääntämässä katsettaan myös keskustan liepeille, Heinäpäähän ja Myllytulliin. Molemmat alueet on rakennettu matalasti ja väljästi.
Heinäpään lättänä kaupunkikuva on muokkautunut 1960-luvulla tehdyn kaavan mukaiseksi. Tehokkaammalla kaavoituksella Heinäpäähän voitaisiin rakentaa runsaasti uutta asuntokantaa.
– Heinäpäässä on potentiaalia, Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen sanoo.
Helppo kysymys tehokkaampi rakentaminen ei kuitenkaan ole. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki edellyttää osakkailta yksimielisyyttä isoista muutoksista, kuten lisärakentamisesta, tai vanhan pois purkamisesta ja kokonaan uuden rakentamisesta.
Törmänen korostaa, että pitää tarkasti pohtia, millä tehokkuudella ja mallilla asuntorakentamista voitaisiin lisätä, jotta asukkaat lähtisivät hankkeisiin mukaan.
– Se lisää vaikeusastetta. Pitää pystyä kaavoittamaan huomattavasti enemmän neliöitä kuin nyt, jotta se olisi taloudellisesti järkevää nykyisille osakkeenomistajille.
Pohdittavaa riittää, kuten se, mihin asukkaat muuttaisivat rakennustöiden ajaksi.
– Pitää testata, miten osakkeenomistajat suhtautuvat asiaan, Törmänen toteaa.
Ensimmäinen testikohde voisi Törmäsen mukaan olla Heinäpään urheilukeskuksen viereinen alue Tarkka-ampujankadulla. Siellä on osin vähän korkeampia taloja sekä niiden välissä matalampia, kolmikerroksisia taloja.
– Pohdimme sitä, voisiko ne kolmikerroksiset talot purkaa pois ja rakentaa tilalle uutta.
Törmäsen mukaan hanke pitäisi toteuttaa niin, että ensin rakennetaan uudet talot, johon asukkaat voisivat muuttaa ennen kuin vanhat puretaan pois.
Heinäpäässä asunnot ovat keskimäärin melko isoja. Jatkossa keskikoot voisivat laskea, jolloin asuntojen määrää voitaisiin lisätä.
Törmänen korostaa, että asuntomarkkinat kuitenkin ratkaisevat, mitä voi tarjota ja kuinka paljon.
– Asunto on nykyisin hyvä sijoituskohde. Sijoittajat voivat ostaa kokonaisia kerroksia kerrostaloista. Oma ajatukseni kuitenkin on, että tarve syntyisi asukkaiden kautta, Törmänen sanoo.
Maamerkki Heinäpäähän on jo tiedossa. Skanska rakentaa 16-kerroksisen tornitalon Puistokadun, Uudenkadun ja Isonkadun kulmaukseen. As. Oy Oulun Puistovahtiin tulee 94 asuntoa. Kohteen aloitus tapahtunee loppuvuodesta ja valmista pitäisi olla syksyllä 2018.
Skanskan myynti- ja markkinointijohtajan Marja Kuosman mukaan kysyntää keskusta-asunnoille on kasvavassa Oulussa. Etenkin korkealla sijaitsevat asunnot kiinnostavat.
– Se on uutta Suomessa, ne ovat uniikkeja kohteita, Kuosma tiivistää.
Kaupunki etsii nykyistä selvästi korkeammille rakennuksille soveliaita alueita keskustasta ja myös sen ulkopuolelta. Keskustassa meneillään on hankkeita muun muassa Uudenkadun, Asemakadun, Hallituskadun ja Mäkelininkadun rajaamassa Kortteli 5:ssä.
Myös Vaaranpiha, jossa nykyään toimii urheiluliike Intersport, on tarkastelun kohteena. Asemakaavapäällikkö Mikko Törmäsen mukaan paikalle voi tulla osin samankorkuista rakentamista kuin naapurissa sijaitsevassa Valkeassa.
Kuinka korkeita taloja Oulussa on sitten, kun Keskustavisio 2040:n aikajana umpeutuu?
– Emme ole asettaneet kattoa, minkä yli ei voi mennä. Määrittelemme vyöhykkeitä, missä voi olla korkeita rakennuksia.
PSOASille lippulaiva Välkkylään
Markku RättiläSen tulokset julkaistiin maanantaina. Neljästä ehdotuksesta voittajaksi nousi Fantom, jonka takaa löytyy oululainen arkkitehtitoimisto Alt Arkkitehdit Oy.
Perusteluissa palkintoraati toteaa Fantom-ehdotuksen olevan komeaa arkkitehtuuria, hallittu ja ehjä kokonaisuus.
Asunnot ovat raadin mukaan tilankäytöltään tehokkaita ja onnistuneita.
Talosta löytyy myös yhteisöllisyyden elementtejä, joka oli yksi PSOASin asettamista kriteereistä.
– Lähdimme hakemaan uusia näkökulmia, asumisratkaisuja, lippulaivaa ja korkeaa rakentamista. Niitä tällä kilpailulla myös saimme, PSOASin hallituksen puheenjohtaja Milja Seppälä kuvailee.
Voittajaehdotus poikkeaa selvästi muun Välkkylän rakennuksista ja se oli myös yksi kilpailun tarkoituksista.
Yksikään kilpailuun osallistuneista töistä ei sellaisenaan täyttänyt kaikkia tavoitteita, joita PSOAS ja palkintoraati lähtivät hakemaan.
Lopullista suunnitelmaa lähdetään työstämään voittajaehdotuksen pohjalta, PSOASin toimitusjohtaja Juha Aitamurto kertoo.
Aikataulu on Aitamurron mukaan se, että kaavoitus vie noin vuoden ja rakentamaan päästään keväällä 2018.
Artikkelin lähde Kaleva 11.10.2016.