Draaman perässä yli Suomenlahden
Nivalalaisen Veera Marjamaan piti mennä Viroon pariksi
vuodeksi opiskelemaan kirjoittamista. Kahdeksassa vuodessa
Tallinnasta on tullut kaupunki, josta ei ole päästävä pois.
Riitta TaulavuoriAlun perin sen piti olla parin vuoden keikka, joka sitten vain vähän venähti.
Ja nyt näyttää siltä, että tuo kahdeksan vuotta sitten alkanut reissu venyy entisestään.
– Enpä arvannut, miten hyvin viihtyisin täällä, Suomenlahden eteläpuolelta Virosta puhelimitse tavoitettu näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja Veera Marjamaa (s. 1978) tuumaa hyväntuulisesti.
Viime aikoina hän ei ole miettinyt poislähtöä nykyisestä kotikaupungista oikeastaan enää lainkaan.
Parhaillaan Marjamaan tekemiset näkyvät Suomenlahden tällä puolen monologinäytelmässä
Näytelmän pääosassa on pikkiriikkisestä Virosta maailmalle ponnistanut säpäkkä nainen, jonka mielipiteet ovat väkeviä kuin virolainen sinappi. Naisen nahkoihin ujuttautuu yksi Viron tunnetuimmista näyttelijöistä, Jan Uuspõld, jota voisi pitää myös Viron
Leipälajinsa draaman ohella Marjamaa kirjoittaa myös muuta: hän kertoo Tallinnasta matkailusivusto Tripsterissä.
– Me sivuston kirjoittajat olemme asuneet kohdekaupungeissamme niin kauan, että voimme suositella paikkoja, joita suosittelisimme myös omille ystäville.
Reissaaminen on vanhastaankin Marjamaan juttu. Ennen Viroa hän matkusti esimerkiksi Uruguaysta Hongkongiin ja Rivieralta Jäämerelle, purjehti Etelä-Amerikassa Suomen Joutsenen jäljillä sekä osallistui tutkimusprojektiin Marin tasavallassa.
Marjamaa muutti Helsingistä Tallinnaan vuonna 2008 perehtyäkseen draaman kirjoittamiseen virolaisessa elokuvakoulussa Baltic Film and Media Schoolissa.
Draaman teko oli jäänyt kaihertamaan ajoilta, jolloin Marjamaa opiskeli Turun yliopistossa kansatiedettä ja luovaa kirjoittamista.
– Kun meillä oli kurssi teatteriin kirjoittamisesta, en ymmärtänyt ollenkaan, millaista tekstiä lavalle tarvitaan.
Draama sai kuitenkin jäädä vielä taka-alalle. Gradussaan
Helsingissä Marjamaa työskenteli muun muassa kustannustoimittajana ja opiskeli mediakäsikirjoittamista. Sitten tuli halu kokeilla, kantavatko siivet kirjoittamisessa.
– Sain tietää Tallinnan leffakoulusta, jonne myös pääsin.
Virossa Marjamaahan tekivät alusta pitäen vaikutuksen ”vanhan koulukunnan opettajat”, jotka itse olivat opiskelleet Moskovan kuuluisissa elokuvakouluissa.
Elokuvataiteen maisteritutkinnon suoritettuaan Veera Marjamaa tuumasi, että ei tämä taidakaan olla vielä tässä. Niinpä hän haki ja myös pääsi dramaturgian tohtoriopiskelijaksi Viron musiikki- ja taideakatemiaan, Drama School of Estonian Academy of Music and Theatreen.
– Akatemian musiikkipuoli on varsin kansainvälinen, kun taas teatteripuolella olin ensimmäinen ulkomainen opiskelija.
Tällä haavaa Marjamaa hioo käsikirjoitustaan nuortennäytelmään, joka saa ensi-iltansa Viron draamateatterissa helmikuussa. Työnimellä
– Seuraavaksi pitää kirjoittaa loppuun tutkimusosio, jossa tutkin psykoanalyytikko Martti Siiralan kehittämän filosofian, yhteisöpatologian, soveltamista draaman kirjoittamiseen.
Viron kielen Marjamaa on oppinut katsomalla televisiota ja käymällä teatterissa, eli samalla tavalla kuten virolaiset opiskelivat suomea 1980-luvulla, sekä asioimalla lähikaupassa, jossa kaikki tavarat on pitänyt pyytää tiskin takaa.
Suureksi avuksi on ollut lisäksi irlanninsusikoira Alma, Stadin friiduja alkujaan.
– Ihmiset ovat alusta asti tulleet kysymään sen rotua ja esimerkiksi sitä, mitä kaikkea ja miten paljon se syö.
Nyt kahdeksanvuotias Alma puhuu ja ymmärtää kuitenkin vain suomea, ja se on ainoa, jolla ei mene huushollissa kielet sekaisin, Marjamaa naurahtaa.
Ne muut huushollin asukkaat ovat toistakymmentä vuotta Marjamaan mukana kulkenut kilpikonna Herra Ove Elo sekä vajaan vuoden ikäinen luppakorvainen kissa Ponks.
fakta
Ylioppilaaksi Nivalan lukiosta, filosofian maisteriksi (kansatiede) Turun yliopistosta ja taiteen maisteriksi (elokuvataide) Tallinnan Baltic Film and Media Schoolista. Suorittaa tohtorintutkintoa Drama School of Estonian Academy of Music and Theatressa.
Näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja suomentaja. Viimeaikaisia töitä muun muassa Brysselin kaali -monologin suomennos, tv-draamasarja Mustien leskien
virolaisen version käsikirjoitus, taksiin sijoittuvan virolaisen tv-sarjan Takson ensimmäisen kauden käsikirjoitus.
Kirjoittaa Tallinnasta Tripsteri-matkailusivustolle.
Harrastuksia kirjaklubi ja käsillä tekeminen puutöistä koruihin ja villasukkien kutomiseen.
Monologin on käsikirjoittanut ja ohjannut Rein Pakk sekä suomentanut Veera Marjamaa.
Esityksessä pikkiriikkisestä Virosta maailmalle ponnistanut teräväkielinen EU-virkamiehen rouva kysyy suoria kysymyksiä. Vastauksista kumpuaa tilitystä eurooppalaisuudesta.
Pakk (s.1968) on näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, copywriter, kolumnisti, esseisti ja kriitikko, joka on toiminut juontajana virolaisissa kulttuuriohjelmissa sekä perustanut myös useita ravintoloita.
Uuspõld (s. 1973) on tehnyt pitkän uran Viron draamateatterissa, esittänyt useita monologeja sekä ollut pääosassa muun muassa Ylen tv-sarjassa Siperian Nero.
Monologi esitetään Akustiikka-salissa Ylivieskassa 4.10, Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä 25.10. ja Teatteri Riossa Oulussa 27.10.
Veera Marjamaa on viihtynyt Virossa paremmin ja pitempään kuin osasi kahdeksan vuotta sitten Tallinnaan tullessaan aavistaa.
Artikkelin lähde Kaleva 04.10.2016.