Artikkelin lähde Kaleva
Turkansaaren ulkomuseo sopii maalaiselämän perinteitä vaaliviin toimintanäytöksiin.
Martat rakensivat Turkansaaren museoalueelle koululaisille suunnatun Pois pula ja puute -teemaviikon, jonka aikana opeteltiin pula-ajan ohjeiden mukaan leipomaan perunankuorista korppuja.
Turkansaaressa on myös siirretty tietoa sekä taitoa maalaistalon perinteistä nuoremmille sukupolville ”Maidosta voiksi” - sekä ”Viljasta leiväksi” -teemaviikkojen aikana.
– Lapset ovat opetelleet tekemään porkkanasiirappia, perunajauhoja, nokkosleipää, kahvinkorviketta, jäätelöä, perunankuorikorppuja, karstaamaan villaa, kehräämään nököslankaa, keittämään saippuaa ja saapasrasvaa, valamaan rasvakynttilöitä ja kokoamaan lehdeksiä karjan ruuaksi, todetaan historiakirjassa.
Anneli Syrjäsen toimittama kirja Missä on tahtoa siinä on tie – Hintan Martat 1935–2015 julkaistiin lauantaina, kun Hintan martat järjestivät 80-vuotisjuhlat Oulun palvelualan oppilaitoksella.
Turkansaaren ulkomuseosta tuli 1980-luvulla Hintan marttojen tärkeä tukikohta, jossa heidän on ollut luontevaa ylläpitää kotitalouden perinteitä. Esimerkiksi vuonna 1992 Sirkka Rantala ja Greta Peltoniemi esittelivät, miten perunoista valmistetaan perunajauhoja.
Jokavuotinen Maalaisjoulu-tapahtuma Turkansaaressa on Hintan marttojen yhteinen voimannäyte Turkansaaren henkilökunnan kanssa.
Hintan martat ovat tuoneet oululaista ruokaperinnettä esille myös Kauppahallissa. He keittivät 1990-luvun lopulla ahkerasti lohikeittoa, palvilihakeittoa sekä tietenkin rössypottua, joka sai väen liikkeelle jonoksi asti.
Terveysvalistus yleistyi taloustietoisuuden ohella 1990-luvun lama-ajan jälkeen. Marttajärjestö koulutti erityisiä suolamarttoja, jotka ryhtyivät 1990-luvun puolivällissä valistamaan yleisöä suolankäytön vaaroista.
Hintan martoista suolamartoiksi kouluttautuivat Greta Peltoniemi, Annikki Impola, Maire Balk ja Anitta Sotkasiira. Heidän järjestämänsä tietoiskut keräsivät yhteensä liki 800 kuulijaa.
Kodin ja arjen taitoja elvyttävää työtä martoissa on siivittänyt Lucina Hagmanin, ensimmäisen marttayhdistyksen Suomeen vuonna 1899 perustaneen naisen sanat.
– Tiedon ja taidon aarteet on kannettava suoraan Suomen koteihin ja ennen kaikkea Suomen naisille niin, että hänestä kasvaisi Suomen sivistyksen luja suoja, itsetietoinen taistelija maansa oikeuksien puolesta. Suomen naisten on koottava voimansa ja yhdyttävä taistelemaan puutetta ja tietämättömyyttä vastaan, Lucina Hagmanin kerrotaan vaatineen.
Lucina Hagman (1853–1946) oli Suomen ensimmäisiä naisasialiikkeen hahmoja. Hän valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1875 ja ryhtyi toteuttamaan voimakkaasti esiin noussutta kansanvalistus-aatetta käytännössä. Hagmanin tiedetään muun muassa opettaneen Hämeenlinnassa Jean Sibeliusta.
Marttatoiminnan alussa naiset keskittyivät ruuanvalmistukseen, mikä on säilynyt ytimessä myös nykyisten avokadojen ja munakoisojen aikana.
Yhdistys perusti 1941 muiden oululaisten marttayhdistysten kanssa Oulun talouskoulun. Koulu toimii edelleen Raksilassa Oulun palvelualan opiston nimellä. Hintan Martat ry on ainoa jäljellä oleva perustajäsen koulun hallinnossa.
Marttayhdistys toimitti 80 vuoden vaiheistaan historiikin, jossa on paljon valokuvia toiminnasta. Missä on tahtoa siinä on tie -kirjassa sivutaan myös paikallista, entisen Oulujoen kunnan sekä nykyisten Hintan ja Myllyojan kaupunginosien historaa.
Historian kirjoituksesta vastasi viisijäseninen toimituskunta: Anneli Syrjänen, Aila Auvinen, Hilkka Jussila, Vuokko Nousiainen ja Riitta Puusaari.
Kirjan toimittaja on Anneli Syrjänen ja taitto on Ari-Pekka Auvisen työtä.
Artikkelin lähde Kaleva