Valokuvasta ihmisoikeus-projektiksi

Meeri Koutaniemen tarinat ja palkitut kuvat puhuttelevat nyt Oulun taidemuseossa.

KUVAT

Vaihtoehto. Meeri Koutaniemen kuvadokumentaatio Oulun taidemuseossa, Kasarmintie 9,
3.1.2016 saakka.

Suomessa ja maailmalla ansioitunut valokuvajournalisti Meeri Koutaniemi (s. 1987) työskentelee sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kuusamolaissyntyinen valokuvaaja aloitti tyttöjen ympärileikkausta käsittelevän kuvausprojektinsa Kenian Masai-heimon parissa loppuvuodesta 2012.

Useamman vuoden kestäneen dokumentaatiohankkeen puhuttelevat tarinat ja palkitut kuvat ovat nyt esillä Oulun taidemuseossa.

Tyttöjen ympärileikkaus eli silpominen, jossa sukuelimet poistetaan osittain tai kokonaan, on vanha yhteisöllinen traditio, joka ei kuulu minkään uskonnon oppeihin sinänsä.

Traditiota on harjoitettu muslimien, mutta myös kristittyjen, juutalaisten sekä luontouskovaisten keskuudessa ja sitä on esiintynyt lähes kaikilla mantereilla. Ympärileikkaus mielletään yhteisölliseksi aikuistumisriitiksi, mutta se on myös tapa kontrolloida naisen seksuaalisuutta.

Koutaniemen kuvissa julmaa aihetta tarkastellaan eri tulokulmista. Koska kuva ei informoi tarpeeksi, luovat tekstit merkityksellisen osan kokonaisuutta. Hätkähdyttävin kuvasarja esittelee nuoret sisarukset ja heidän ympärileikkausprosessinsa.

Mutta lohduttoman lisäksi läsnä on myös vaihtoehto, perinteen murtajat.

Koska perinnettä ylläpitävät naiset, kyseenalaistamisen on lähdettävä heistä itsestään. Kuvasarjassa on mukana nuoria naisia, jotka ovat nousseet yhteisön sisältä vastustamaan traditiota.

Mukana on myös nainen, joka on luopunut ympärileikkaajan urastaan ja lopettanut sukupolvia kestäneen väkivallan kierteen, vaikka onkin menettänyt samalla elinkeinonsa. Kivun keskeltä kumpuaa siis toivo.

Vaikka kuvaukset aiheuttavat järkytystä, se ei tee niiden esittämisestä vähemmän tärkeää. Jos ihmisoikeusloukkauksia käsitellään vain tilastoina, ne jäävät etäisiksi ja helposti ohitettaviksi.

Kyseessä ei ole vain yksittäinen kuvareportaasi.

Valokuvaaja itse puhuu monitaiteellisesta kokonaisuudesta, mutta tässä yhteydessä voisi puhua myös taiteet ylittävästä ihmisoikeusprojektista.

Aiheesta on järjestetty yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa seminaareja ja tuotettu materiaalia, jota on toimitettu muun muassa kouluihin.

Koutaniemi itse työstää aiheesta visuaalista tietokirjaa. Taustalla kantaa ajatus, että tieto rikkoo tabun.

Kun naiset ovat uskaltautuneet keskustelemaan asiasta, asenteet ovat jo monin paikoin muuttuneet tai muuttumassa.

Koutaniemen voisi mieltää artivistiksi, taiteilijaksi, joka ajaa poliittisia asioita taiteellisin keinoin. Artivisti pyrkii osallistumalla muuttamaan asioita, kuten ihmisten elinehtoja. Hän ei kuitenkaan säilytä kriittistä etäisyyttä kohteeseensa, kuten poliittinen taide. Vaihtoehto on näyttely, joka muistuttaa tässä ajassa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa siitä, kuinka valtava voima taiteella on kommentoida. Parhaimmillaan taiteella voi olla seurauksia: se voi liikuttaa tai muuttaa jotakin.

Terhi Loimuneva

FAKTA

Kriitikko kiteyttää

Huomionarvoista: Kuvissa esiintyvä Elizabeth sai Koutaniemen julkaiseman jutun kautta rahoittajan Suomesta ja alkoi kiertää kylissä, kouluissa ja kirkoissa puhumassa ympärileikkauksen vaaroista. Arasta tytöstä tuli rohkea naisten oikeuksien puolustaja.

Pohdittavaa: Tämänkaltainen näyttely haastaa näyttelyvieraankin: Katsojalla on mahdollisuus päättää tekeekö asioille jotakin vai kääntääkö päänsä pois.

”Meeri Koutaniemen voi mieltää artivistiksi, taiteilijaksi, joka ajaa poliittisia asioita taiteellisin keinoin. Hän ei kuitenkaan säilytä kriittistä etäisyyttä kohteeseensa, kuten poliittisen taiteen tekijät tekevät.”

Kenialaiseen turvataloon lapsena ympärileikkausta ja lapsiavioliittoa paennut Elizabeth toimii nykyään aktiivisesti naisten puolustajana. Toinen sisaruksista kertoo kuvaajalle majassa, ettei pelkää seuraavana päivänä tehtävää ympärileikkausta.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva