Taiteellinen johtaja toivoo uusia avauksia

Oulun Uuden musiikin lokakuun johtoon valittu Veli Kujala
hakee nykymusiikkifestivaalille tuoretta kontaktipintaa
myös musiikin ulkopuolisesta kulttuurielämästä ja arjesta.
Crossoveria hän pitää jo vähän vanhanaikaisena lajina.

Esko Aho

Oululaisen Uuden musiikin lokakuu -festivaalin taiteellinen johtaja 2016 ja 2017 on harmonikkataiteilija Veli Kujala.

Hän aikoo ainakin laajentaa festivaalin yhteyksiä myös musiikin ulkopuolisen kulttuurielämän toimijoiden suuntaan.

– Pyrin hakemaan yllättäviäkin yhteistyötahoja, jotta tapahtuma pääsisi paremmin näkyville ja osaksi kaupunkilaisten arkea.

– Toivon että tulevaisuudessa Oulussa jopa odotettaisiin, mitä jännittävää Uuden musiikin lokakuu taas ensi vuonna tarjoaa.

Kujala on itsekin ollut kolme kertaa mukana Oulun festivaalilla sekä muusikon että säveltäjän ominaisuuksissa.

Hän esitti Oulu Sinfonian kanssa Sampo Haapamäen säveltämän Velinikka-neljäsosasävelaskelharmonikkakonserton 2011 Madetojan salissa ja esiintyi Pipoka-trionsa kanssa Rauhalassa.

Viime vuonna Kujala soitti kamarikonsertissa.

Tämänkertaisella festivaalilla kantaesityksen sai hänen teoksensa Fluorescent Crescent – Coral Fantasy sellolle ja elektroniikalle.

Pipoka-trion kautta Kujala on opittu tuntemaan myös taitavana crossover-ihmisenä.

Pipokan soittaman musiikin hän määrittelee ”brasilialais-ugrilaiseksi kamarijazzfuusioksi erinäisin etnisin elementein”.

– Sen tyylinen musiikki ei kuitenkaan ole minulla ihan ensimmäisenä ajatuksissa.

– Mieluummin yritän luoda festivaalille myös tavallisesta konserttiformaatista poikkeavia kokonaisuuksia ja tematiikkaa.

Lähtökohtaisesti Kujala ei ole sulkemassa mitään musiikinlajia pois.

– Crossover, tyylilajien sekoittaminen keskenään, alkaa jo olla vanhahtava juttu. Usein se myös epäonnistuu eikä tarkoita oikein mitään.

– Mielestäni samaan konserttiin voi sijoittaa hyvinkin erilaisia musiikillisia näkökulmia sillä tavoin, että lopputuloksesta muodostuu värikäs ja mielenkiintoinen.

Uuden musiikin lokakuu keräsi tänä vuonna alun toista tuhatta kuulijaa.

Nykymusiikki on lähtökohtaisesti marginaalilaji. Helsingissäkin konserttien yleisömäärät vaihtelevat suuresti.

Veli Kujalan mukaan Avanti!-kamariorkesterin kaltaiset tunnetut nimet ja yksittäiset ”vetävät konseptit” kiinnostavat aina eniten.

Musiikkitalo tarjoaa kansainvälisen tason puitteet myös oman aikamme tarjonnalle.

Talon Black Box -salissa on ollut hyviä yleisömääriä, vaikka harvemmin sielläkään konsertteja myydään loppuun.

Uusimpana ilmiönä Helsinkiin on noussut myös pieniä indie-nykymusiikkitapahtumia.

– Aktiivisia konserttien järjestäjiä löytyy nykyään myös Sibelius-Akatemian ja Helsingin juhlaviikkojen ulkopuolelta.

– Esimerkiksi säveltäjä ja sellisti Juho Laitinen organisoi Kallion nykymusiikkipäiviä ja Tulkinnanvaraista-sarjaa. Hän etsii itse konserteilleen myös rahoituksen.

Uuden musiikin lokakuuta ei olisi olemassa ilman paikallisia alan ammattilaisia.

Vuosina 2013–2015 festivaalin taiteellisen johtajuuden jakoivat Oulun ammattikorkeakoulun pianonsoiton ylilehtori ja säveltäjä Jouko Tötterström sekä Oulu Sinfonian klarinetin äänenjohtaja Markku Korhonen.

Fakta