Sädekehät kruunaavat maiseman

Pekka Isomursun täysikuinen maisemakuva menestyi
Vuoden eurooppalainen luontokuvaaja -kilpailussa.

Esko Aho

Oululainen valokuvaaja Pekka Isomursu on voittanut Syötteen kansallispuistossa ottamallaan kuvalla maisemasarjan Vuoden eurooppalainen luontokuvaaja -valokuvakilpailussa, jonka järjestää Saksan eläinvalokuvaajien yhdistys GDT (Gesellschaft Deutscher Tierfotografen).

Voittoisalle kuvalle Isomursu on antanut nimen Crown snow-loaded trees under a full moon, halos and northern lights, suomeksi Tykkypuut halojen, revontulten ja täysikuun loisteessa.

Isomursu työskentelee mediatuottamisen yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa.

Kilpailun tulokset julkaistiin perjantai-iltana Saksassa kansainvälisellä luontokuvafestivaalilla, joka pidetään Lünenin pikkukaupungissa Dortmundin lähellä.

– Meillä on Suomessa paljon lintukuvaajia, mutta minulle maisemat ja luonnonilmiöt ovat ykkösaihe, Isomursu kertoo.

GDT:n kilpailuun oululaiskuvaaja lähetti kuvia myös viime vuonna. Silloin hän pääsi viidellä otoksellaan jatkoon, mutta ei palkintosijoille.

Tänä vuonna Saksaan lähti vain yksi kuva, jolla Isomursu ajatteli olevan realistiset mahdollisuudet menestyä.

Ilmakehässä oli kuvanottohetkellä riittävästi jääkiteitä sädekehien eli halojen muodostumiseen kuun ympärille, mutta samalla niin vähän, että tähdet ja revontulet näkyivät läpi.

Halot ovat kirkkaan valon aiheuttamia renkaita, kaaria ja kirkastumia. Ne syntyvät heijastumalla ja taittumalla jääkiteistä.

– Haloja kuvatessani revontulien nauha pyyhkäisi yli taivaan ja pysähtyi niiden kohdalle vain juuri siksi aikaa, että ehdin ottaa kuvan. Valokuvaamisessa on aina myös tuurimomentti mukana. Vaikka täysikuu on kirkas, jouduin puristamaan kaiken irti kameran valokennosta. Tykkypuun latva toimi maskina, ettei kuun kohta mennyt kuvassa ”puhki”.

– Puiden varjopuolen ja valoisimman kohdan välinen kontrasti on silti niin suuri, että ilman kameran RAW-tallennusta varjojen yksityiskohtia olisi ollut mahdotonta saada esille.

Englanninkielinen termi RAW tarkoittaa yksinkertaisesti kameran kennon raakakuvaa. RAW on yleensä bittikooltaan paljon suurempi kuin käsitelty ja pakattu tiedosto.

RAW-tiedot ovat peräisin kameran valokennon miljoonista valoherkistä pikseleistä, jotka reagoivat valoon synnyttämällä pienen sähkövirran. Kamera tallentaa sähkövirran arvon digitaaliseen muotoon.

Tavalliset näppäilykamerat ja kamerakännykät useimmiten tallentavat valokennolle tulevan tiedon pakatussa JPEG-muodossa, jolloin kameran kennon taltioimasta suuresta tietomäärästä syntyy yhdistämällä vähemmän yksityiskohtainen versio.

Paremman luokan kamerat tarjoavat yleensä mahdollisuuden ottaa joka kuvasta samalla kertaa sekä JPEG- että RAW-tiedostot.

Parhaimmillaan RAW on juuri Isomursun halokuvan kaltaisissa tilanteissa, jossa myös varjopaikat pitää saada kuvan jälkikäsittelyssä esille.

– Finalistien tuli lähettää Saksan kilpailuun myös alkuperäinen RAW-tiedosto, josta tuomarit pystyivät tarkistamaan, ettei kuvaan ole lisätty tai poistettu mitään. Sääntöjen puitteissa asioita voi nostaa kuvassa näkyville tai himmentää, mutta muunlaista manipulointia ei saa tehdä, Isomursu selvittää.

Maalis–toukokuussa 2016 Pekka Isomursu pitää Syötteen luontokeskuksessa valokuvanäyttelyn, jossa avainkuvana on nyt Saksassa menestynyt otos.

FAKTA