Rytmi hallussa kirkon tapahtumissa

Seurakuntien nuorisomuusikko Esa Rättyä on ennen muuta organisaattori.

Riitta Taulavuori

Mitähän sellainen kuin seurakunnan nuorisomuusikko tekee?

– Karkeasti ottaen kaikkea sitä, mitä ei soiteta uruilla, vastaa Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien nuorisomuusikko Esa Rättyä – ja naurahtaa.

– Itse olen tällainen kaljuuntuva viisikymppinen, joten se nimikkeen etuliite ”nuoriso” tuntuu kyllä jo hieman oudolta.

Ja kapealta myös: Rättyä on yhtä lailla toteuttamassa nelivuotiaiden syntymäpäiväjuhlia kuin vetämässä musiikkiryhmää, jonka basistilla on ikää 75 vuotta.

Hän työskentelee kaikenikäisten kanssa ”mahdollistamassa asioita”, oli kyse sitten tiettyyn tilaisuuteen tarvittavan soittoporukan kokoamisesta, esitettävien kappaleiden sovittamisesta tai vaikkapa kirkkomusiikkipäivien virsitilaisuuden äänentoistosta.

Voisi Rättyää kutsua myös tuottaja–promoottoriksikin. Hänen vastuullaan ovat esimerkiksi seurakuntien gospelmessujen, KappeLive-konserttien ja Oulugospelin toteutukset ja tapahtumissa vierailevien artistien kiinnitykset.

Rättyä tuumaa olevansa jo ”aika kova luu” tapahtumaorganisaattorina.

– Helmi-mummon perintönä minulla on luonteenpiirre, että asiat pitää saada tehtyä.

Oulun seurakuntien nuorisomuusikkona vuodesta 1999 toiminut Esa Rättyä juhlistaa muusikon uraansa lauantaina juhlakonsertilla, jossa kuullaan Rättyän virsisovituksia 25 vuoden ajalta.

– Muusikkona vuosi 1990 oli lähtöpiste. Olin Haukiputaan seurakunnassa nuorisotyönohjaajana ja juuri tuona vuonna tein Kellon yläasteella nuorten kanssa Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen musikaalin Tervetuloa Tuomas.

Ylivieskan Raudaskylästä kotoisin oleva Rättyä tutustui Simojoen tuotantoon 1980-luvun alussa. Säväyttävä kokemus oli, kun nuorukainen näki kirkon nuorisotyön päivillä Nivalassa Simojoen vetämän Afrikkalaisen gospelmessun.

– Se jätti lähtemättömän vaikutuksen joukkoon meitä Kalajokilaaksossa asuvia nuoria. Meni vain muutama kuukausi, ja huomasimme harjoittelevamme yläasteen tiloissa kyseistä messua. Toteutimme sen sillä porukalla kaikkiaan noin 30 kertaa.

Rättyän matkaa muusikoksi on avittanut myös verenperintö: suvussa on ollut ammattimuusikkoja, kuten isän sisar, oopperalaulaja Aune Rättyä-Pälli.

Rättyä on taustaltaan herännäinen, joten hengellinen musiikki on ollut hänelle luonnostaan läheistä.

– Mutta ei minua ole kotona pakotettu mihinkään suuntaan. Olen saanut tehdä omat ratkaisuni.

Rättyä aloitti pianotunnit pikkupoikana. Sittemmin piano vaihtui trumpettiin, jota nuorimies soitti kymmenisen vuotta Ylivieskan puhallinorkesterissa. Myöhemmin Rättyä on soittanut muun muassa rumpuja.

Virsien ja gospelmusiikin rinnalla Rättyä ei ole vierastanut maallisempaakaan soitantaa. Repertoaariin ovat kuuluneet yhtä lailla vappujuhlien työväenmarssit puhallinorkesteriaikoina kuin haukiputaalaisen Noppasopan riveissä taottu suomirock.

– Tietysti nämä Deep Purplet ja muutkin on tullut kuunneltua nuorena, ja on sitä Smoke on the waterin riffiä hangattu kitaralla.

Fakta