Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski, teksti
Anne Leppänen, kuvitusTekisikö mieli tutustua Oulun kaupunkiin? Ennen vierailua kannattaa aina googlata. Siis hakusanaksi Oulu. Ensimmäisenä eteen tulee Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteinen kotisivu. Liian monimutkaista.
Seuraavana pääsee suoraan kaupungin kotisivulle. Siitä aukeava näkymä edellyttäisi kuitenkin monien eri hakusanojen klikkaamista.
Kolmantena on tuttu nimi Wikipedia. Klik, ja tieto Oulun kaupungista vyörähtää silmien eteen.
Pompataan yli historiasta ja maantieteestä, kallioperästä, maaperästä ja vesistöistä. Nyt kiinnostaa nykyaika. Väestön kohdalta voi vilkaista, että elokuun lopulla asukkaita oli reippaat 197 800, naisia rippusen enemmän kuin miehiä.
Suunnataan kaupunkiin ja suoraan keskustaan. Siellä näyttää olevan Stockmann, taattu suuren kaupungin merkki.
Keskustaan näytetään myös rakennettavan kallioparkkia, oululaisittain Rooppia, sivustolla kerrotaan. Sen ensimmäisen vaiheen pitäisi valmistua vuonna 2015. Sillähän alkaa olla kiire!
Matalalta näyttää Oulun rakennuskanta. Korkein asuinrakennus on Kaakkurissa sijaitseva 12-kerroksinen tornitalo Sirius. Keskustan korkeimmat rakennukset ovat näemmä 11-kerroksisia.
Varuskuntakaupunkikin Oulu on ollut. Siitä näyttää olevan muistona Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunta Hiukkavaaran kasarmilla.
Kaupunginjohtaja on mies nimeltä Matti Pennanen. Kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Sen puheenjohtajana toimii kokoomuslainen Mari-Leena Talvitie.
Oulu näyttää elävän puu-, paperi- ja terästeollisuudesta. Työpaikkakehitys on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Kaupunkia kutsutaan ”Pohjolan piilaaksoksi” ja siellä muun muassa toimii langaton internet-verkko, jota voi käyttää tietokoneilla ja kämmenselaimilla.
Oulu tarjoaa myös kulttuuria. On elokuvaa, valokuvaa, tanssia ja lastenkulttuuria.
Tunnettuja Oulussa syntyneitä tai siellä vaikuttaneita kirjailijoita ovat muun muassa V.A.Koskenniemi, Samuli Paulaharju ja Ari Paulow. Naiskirjailijoita ei kaupungissa luettelon mukaan kuitenkaan ole ollut Sara Wacklinin jälkeen.
Sinfoniaorkesteri Oulussa on, mutta kevyempiä musiikinlajeja ei kaupungissa näytetä harrastavan. Esimerkiksi Mieskuoro Huutajat onkin ilmeisesti jostain muualta.
Ruokana Oulussa syödään perinteisesti rössypottua ja rieskaa. Pikaruokana nautitaan kärkkäriä sekä känkkyä, eli kämäpizzaa. Saakohan tuota alle kuudella eurolla?
Ilmeisesti kaupungissa myös osataan arvostaa valkosipulia, kun sille on Tunnettujen tapahtumien listassa omistettu kokonainen yö. Tanssi-, musiikki- ja kaupunkitapahtumien lisäksi on tarjolla muun muassa iso purjehdustapahtuma Matala Ocean Race sekä ratsastuskisatkin.
Urheilussa Oulussa keskitytään kamppailulajeihin, kilpatanssiin ja palloiluun. Oulun Kärpät mainitaan sivulauseessa. Se on näemmä voittanut seitsemän miesten mestaruutta jääkiekossa.
Oulussa on siis vaikka mitä, ja se on huomioitu myös muualla. Viimeaikaisissa kaupunkien imagotutkimuksissa Oulu on menestynyt hyvin. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaisemassa tutkimuksessa Oulu on suurista kaupungeista paras!
Wikipedian Oulu-artikkeli ei vaikuta sisältävän väärää tietoa, mutta osa siitä on auttamatta vanhentunutta.
Kun Oulu-artikkelia tutkii tarkemmin, huomaa, että viitteet ovat suurimmaksi osaksi vuosilta 2007–2008. Sivuhistorian mukaan ensimmäiset maininnat ovat vuodelta 2003, ja tosiaan, erityisesti vuosina 2007 ja 2008 tekstiin on tehty satoja muutoksia ja muokkauksia.
Artikkelissa on paljon lähdeviitteitä, joiden linkit eivät toimi tai niitä ei löydy. Yksi linkki vie sivulle, jota ei vielä ole.
Vuoden 2015 alussa on päivitetty muun muassa Oulun kaupungin veroprosentteja sekä asukaslukua.
Kohtuuden nimissä on kerrottava, että esimerkiksi hakusanoilla Oulun keskustan suuralue tai Oulun kasarmi Wikipediasta löytyy paljon lisätietoja. Erityisesti Oulun kärpät -artikkeli on hyvin kattava ja pidetty ajan tasalla.
Oulu-artikkelin lopussa olevassa luettelossa tunnetuista oululaisista löytyy henkilöitä muun muassa musiikin, kuvataiteiden, urheilun, politiikan ja tieteen aloilta. Kirjailijaluettelossa on toki naiskirjailijoitakin.
Lisäksi Tunnettuja tapahtumia -listauksesta nimiä klikkaamalla saa muun muassa selville, että Valkosipuliyö muuttui vuonna 2009 Roviantiksi. Sitäkään tapahtumaa ei tosin enää ole.
Summa summarum: Vaikuttaa siltä, että Oulu-artikkelia on laadittu innolla ja tarmolla erityisesti 6–7 vuotta sitten. Sen jälkeen se on paljolti jätetty oman onnensa nojaan.
Artikkelin lähde Kaleva