Pienten koulujen lähtölaskenta kiihtyy

Oulussa on kymmeniä alle 200 oppilaan kouluyksikköjä. Kampuslukioista seuraa tilaruletti, jonka yksi tavoite on karsia pienet koulut pois.

Uutisanalyysi
Liisa Laine
liisa.laine@kaleva.fi
Oulussa on tällä hetkellä 28 pientä koulua. Niistä mahdollisimman monesta pitäisi lähivuosina hankkiutua eroon.
Pari viikkoa sitten esitellessään ensi vuoden talousarvioesitystä kaupunginjohtaja Matti Pennanen nosti tavoitteeksi, että alle 200 oppilaan kouluja jäisi palveluverkkoon vain erityisistä syistä.
Pyrkimys kouluverkon tiivistämiseen ei ole uutinen, mutta näin tarkkaa oppilasrajaa ei ole ennen esitetty.

Mitään listaa lakkautettavista kouluista ei saatu. Määräkin jäi avoimeksi.
Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen esitteli myöhemmin valtuustoseminaarissa luettelon, jossa oli 12 koulua.
Kyseessä olivat hallinnolliset alle 200 oppilaan yksiköt. Jokaisen hännässä oli jokin peruste, joka puolsi säilyttämistä.
Tällä listalla ovat myös Huttukylä ja sen sivukoulu Ylikylä maininnalla ”säästää kuljetuksissa”.
Ylikylän koulun lakkauttaminen on kuitenkin toisaalla jo kytketty lukioverkon tiivistämiseen. Maininta on palveluverkkosuunnitelmassa 2015–2025, jota tosin ei vielä ole hyväksytty.

Ylikylä on myös sillä listalla, jonka talousjohtaja Jukka Weisell aloitti ulkomuistista budjettiesittelyssä: Parkumäki, Tirinkylä, Ylikylä ja Jokikylä. Silloin puhutaan pienistä sivukouluista, jotka on jo hallinnollisesti yhdistetty johonkin muuhun kouluun.
Tällaisia sivukouluja on 16. Jos ne kaikki lakkautettaisiin, tulisi myös ainakin viidestä ”emokoulusta” alle 200 oppilaan koulu. Näin kävisi esimerkiksi Huttukylälle.
Tuskin niistä kaikista halutaan eroon.
Linjauksen hyväksyminen antaisi kuitenkin vapaammat kädet suunnitella Oulun kouluverkon suuria rakenteellisia muutoksia, joiden peruspaalut lyötäisiin kiinni kampuslukioilla. Eli parempi kertarysäys kuin ainainen rutina (pienten koulujen puolesta).
Muitakin linjauksia on. Esimerkiksi se, että alakouluikäisille turvataan lähikoulu ja yläkouluikäisille aluekoulu.
Lähikoulu ja lähin koulu ovat kaksi eri asiaa. Mitään kilometrirajoja ei ole.
Yläkoulujen aluekoulut tarkoittavat sitä, että Oulu on jaettu neljään osaan ja jokaisella oppilaalla on oikeus käydä yläkoulu omalla alueellaan.

Lukioiden yhdistämistä ja keskittämistä on perusteltu sillä, että näin vältytään uusien koulujen rakentamiselta.
Peruskoululaisia ennustetaan olevan vuonna 2020 noin 2 000 enemmän kuin nyt. Laskennallisesti määrä vaatisi 3–5 uuden koulun rakentamista.
Vapautuvien lukiotilojen avulla uusia kouluja ei tarvitsisi rakentaa. Samalla luovuttaisiin niistä perusopetuksen pienistä kouluyksiköistä ja sivukouluista.

Mutta ovatko vapautuvat tilat oikeassa paikassa?
Tuoreita, päivitettyjä ennusteita ei perusopetusjohtaja Marjut Nurmivuoren mukaan vielä ole.
Painetta on joka tapauksessa ainakin Hiukkavaarassa, Metelinkankaalla, Korvensuoralla ja Ritaharjussa. Ne eivät ole lähimaillakaan kampusmallissa vapautuvia lukioita.
LukiojohtajaPekka Fredrikssonin mukaan kyse onkin kokonaisuudesta.
– Peruskoulun lisäksi tiloja voidaan luovuttaa esimerkiksi päiväkotien, kansalaisopiston ja kirjaston käyttöön.
Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Matias Ojalehto (kesk.) ei usko, että yläkouluinvestoinneilta tälläkään konstilla vältytään. Ja jos lukiosta tehdään vaikkapa kirjasto tai päiväkoti, ilman investointeja sekään ei käy.
– Oulunsalossa ja Kiimingissä on jo kunnantalot tyhjillään, eikä niillekään löydy käyttöä.
Totta kai lukiolaiset voivat kulkea itsenäisesti, mutta jos samaan aikaan ehdotetaan, että joku BusinessOulu lähtisi Oulunsalon kunnantalolle, niin sinnepäin matka onkin liian pitkä aikuisille ihmisille!

Säästöjä laskettaessa on otettava huomioon myös joukkoliikenteen lisäkustannukset.
Ojalehdon mukaan joukkoliikennejaoksesta on jo esitetty arvio puolentoista miljoonan lisälaskusta vuodessa.
Kouluverkon railakas rakenneuudistus vaatii tarkat laskelmat. Sillä on paljon suurempi vaikutus oululaisten perheiden elämään kuin sosiaali- ja terveystoimessa toteutetulla hyvinvointikeskusmallilla. Lääkäriin ei mennä joka arkipäivä kuten kouluun.