Tänään lauantaina hänen runonsa puhuvat kehitysmaiden tyttöjen oikeuksien puolesta.
Anne HelaakoskiMiia Paani asettaa kätensä maapallonpyöreän Rotuaarin pallon päälle.
– Haluaisin, että kaikki maailman tytöt ja naiset kietoisivat kätensä maapallon ympärille ja tekisivät piirin.
Oululainen opettaja, runoilija ja äiti Miia Paani tunnetaan parhaiten naisia ja naisena olemista käsittelevistä runoistaan. Tänään lauantaina hän osallistuu Plan Internationalin kansainväliseen Tyttöjen päivään runoilemalla tytöistä ja tytöille.
– En ole Planin aktiivijäsen, mutta olen kiinnostunut naisten ja tyttöjen asemasta.
Paani oli viime vuonna ensimmäistä kertaa esiintymässä Tyttöjen päivän tapahtumissa. Oulun Planin Helena Junnonaho kysyi Paania mukaan, ja tämä innostui.
– Kirjoitin heti runoja, ja jos pyydetään, niin kirjoitan tapahtumaan tyttörunon joka vuosi.
Tyttöjen päivänä muistutetaan, että maailmassa on yli 60 miljoonaa tyttöä, jotka ei käy koulua. Yksi keskeinen syy siihen on tyttöihin kohdistuva väkivalta. Lisäksi koulunkäyntiä estävät syrjintä, lapsiavioliitot sekä haitalliset perinteet.
– Kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Tiedetään kuitenkin, että mitä koulutetumpia naiset ovat, sitä paremmin voi koko perhe, Paani miettii.
– Jos äiti on saanut koulutusta, tytärtä ei ympärileikata tai lähetetä lapsimorsiameksi niin helposti. Ja jos nainen saa päätäntävaltaa, hän hankkii kaivon ja käymälän, eli kaikki menee koko kylän hyväksi.
Paanin lauantaina ensimmäistä kertaa julkisesti esittämä tyttöruno käsittelee juuri noita asioita.
Laanilan yläkoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana toimiva Paani näkee suomalaisten nykytyttöjen elämää aitiopaikalta. Hänen mukaansa koulutytöt ovat nykyään hyvin osallistuvia, aktiivisia ja todella rohkeita.
– He eivät ole enää ”kilttejä tyttöjä”, jotka tekevät kaiken, mitä käsketään. Tytöt tekevät omia päätöksiä eivätkä tottele sokeasti auktoriteetteja.
Esimerkiksi koulun tukioppilastoiminnassa suurin osa on tyttöjä. Tukioppilaalta vaaditaan johtamistaitoja ja organisointikykyä, sillä he järjestävät muun muassa seiskaluokkalaisten ryhmäytykset ja ystävänpäivätoiminnan.
– Tytöt ovat myös käyneet puhumassa kaupungintalolla järjestetyissä kokouksissa, ja pitäneet energia- ja jopa seksuaalikasvatusta koskevia esitelmiä.
Paani kertoo koulussa pidettävän tärkeänä ryhmäytymistä ja sosiaalisuutta. On tärkeää, että kaikilla on kaveri. Kiusaamiseen puututaan heti.
Negatiivista on, että ulkonäköpaineita on nykyään jo todella nuorilla tytöillä. Netti, elokuvat ja mainokset sekä sosiaalinen media ruokkivat niitä. Hyvinkin nuoret ottavat itsestään poseerauskuvia, jotka jakavat nettiin.
– Varallisuuskin vaikuttaa. Jos jollain ei ole rahaa hankkia esimerkiksi oikeanlaisia vaatteita, voi tulla ongelmia ystäväpiirissä. Ulkoinen olemus liittyy paljon siihen, miten suosittu on.
FM Oulun yliopistosta 1998.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Laanilan yläkoulussa.
Perhe: kaksi lasta, tyttö ja poika.
Harrastaa lukemista, koiran kanssa ulkoilua ja kuvataiteita.
Teoksia: Puut juurilla ja naiset (ntamo 2010), Unisara (Pilot 2005), Nimeämätöntä varten. (Nihil Interit 1996), Tiheiden ajatusten kirja. Uuden aforismin parhaat, toimittanut Sami Feiring (Suomen aforismiyhdistys 2011). Lisäksi kirjoittanut useita tieteellisiä artikkeleita.
Runopuulaakin Pohjois-Suomen mestari 2012.
Tyttöjen päivän konsertti Tubassa kello 20.30. Mukana myös Meeri Koutaniemi kertomassa kuvausmatkoistaan.
Tytön katseessa asuu toivo Tyttö syntyi, ei syntynyt tyhjää Tyttö tynnyrissä kasvoi Maailma on tynnyri
ripsiset silmät
kaartuneet tähtiin ja ylemmäs
tyttö on tyttö on tyttö
tyttö on täysi niin kuin tynnyri voi olla täysi
tyttö on täysi kuin tynnyri tietoa täynnä
tynnyrin helmat vain heiluvat
kun tytöt niitä heiluttavat
Miia Paani
11.10.2014
Artikkelin lähde Kaleva