Artikkelin lähde Kaleva
Arto KiuruSödertäljessä eläkepäiviä viettävä levyseppä-hitsaaja Matti Karhu, 67, on koonnut viimeiset viisi vuotta konkreettisesti kasaan lapsuuden muistojaan.
Hän on rakentanut kotonaan pahvipienoismallia Oulun Hietasaaren itärannassa nykyisen veneilykeskus Johteenpookin kohdalla sijainneesta Johanssoninrannan pientaloalueesta.
Karhu muistaa lapsuuden kotipihastaan hyvin rakennusten seinien värit.
– Valkoisen kiviperustaisen tehdasrakennuksen puuseinät olivat auringon polttamat, yksi taloista oli kellertävä, kaksi muuta punaisella punamullalla asukkaiden 1950-luvun alussa maalaamia.
Oulun teollisuuden ammattikoulussa levyseppä-hitsaajaksi opiskellut Karhu muutti Oulusta Ruotsiin 1969. Hän työskenteli hitsarina aluksi Uddevallassa, myöhemmin Göteborgissa ja Tukholmassa.
Karhu on rakentanut pienoismallia omien muistojensa, Oulun kaupunginarkistosta löytämänsä kahden rakennuspiirustuksen sekä vanhojen valokuvien pohjalta.
– Ikkunoiden sekä ovien paikat olen päätellyt vuonna 1924 hyväksytystä Johanssoninrannan rakennusten pohjapiirustuksesta.
Asuinrakennusten korkeudet Karhu on mitannut vanhoista taloja esittäneistä valokuvista.
– Johanssoninranta oli jo 1960-luvun alussa aika ruma, laho röttelöpiha, minkä takia alueesta on vaikea löytää kunnollisia valokuvia.
Hietasaarta alettiin asuttaa 1860-luvulla.
Kaupungin hevoslaitumena toimineelle esikaupunkialueelle rakennettiin niin vaatimattomia mökkipahasia, kuin oululaisen vallasväen huviloita.
– Johteensalmi sekä Mustasalmen suu on päästetty pahasti maatumaan, myös suurin osa vanhoista huvilatonteista kasvaa läpipääsemätöntä pajukkoa sekä horsmaa, Karhu irvistää.
Vuonna 1910 Hietasaaren rakennukset siirtyivät kaupungin hallintaan. Muiden muassa Kansan Tahto -lehden konttorirakennuksen, Puistolan sekä Tuiran kirkon suunnitellut Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin ideoi saareen modernia puutarhakaupunginosaa.
Andersinin lennokas idea ei koskaan toteutunut. Suurin osa Hietasaaren huviloista rappeutui asumattomina.
Karhu uskoo, että Hietasaaren kehittymisen puutarhakaupunginosaksi hidasti kaupungin päättäjien jahkailu alueen kehittämisessä.
– Hietasaaren pienkiinteistöjen omistajilla uhka päällä tontien vuokasopimusten jatkamisesta jo 1950-luvun lopulla, minkä takia kukaan ei uskaltanut investoida saaren rakennuskantaan, Karhu pohtii.
Vaikka Johanssoninranta hiljakseen autioituikin, asui siellä muutamia vuokralaisia vielä 1970-luvun alussa.
– 1970-luvun alussa yksi Johanssoninrannan asuintaloista paloi, joten kävin katsomassa paikkaa. Kun vuosia myöhemmin piipahdin Johteensalmen rannassa, silloin loputkin alueella sijainneet asuintalot oli jo purettu.
Johanssoninranta sai nimensä paikalla sijainneesta, muiden muassa metsämarjamehua sekä Omenil-nimistä omenajuomaa valmistaneesta Bengt Johanssonin vesitehtaasta.
Vuonna 1923 vesitehtaan rakennukseen avattiin Hietasaaren luontaisparantola. Lepokoti helli asiakkaitaan kasvisruualla sekä kylpyhoidoilla.
– Parhaiten muistan Johanssoninrannasta oman lapsuuskotini, jossa asuimme ensin alakerrassa ja sitten yläkerrassa, sekä kotitalon vieressä sijainneen valkokivisen entisen parantolarakennuksen, Karhu kertoo.
1932 kaupungin vuokratontilla olleet Johanssoninrannan rakennukset osti oululaisen makkaratehtailijan Otto Magnus Lidströmin perhe.
Vanhan kiviperustaisen limonaditehtaan lisäksi Johanssonin rannassa oli kolme puurakenteista asuinrakennusta. Asuintalojen viereen oli vuosien aikana rakennettu myös navetta, talli, paviljonki, makasiini sekä kesämaja.
Karhu muistelee, että pihassa ulkovessan vieressä oli jopa pieni karsinakoppi, jossa yksi pihassa asuneista perheistä piti sikaa.
– Pihassa oli myös iso kuusi kertaa kuusi metriä kokoinen, kolmen metrin korkuisella aidalla rajattu puulaari, jossa makkaramyymälää pitänyt vuokraisäntämme säilytti kesän yli sahanpurujen seassa merestä talvella sahattuja jääkimpaleita.
Johanssonin rannan neljässä asuintalossa asui parhaimmillaan liki parikymmentä perhettä lapsikatraineen.
– Lasten joukosta valittiin aina pihapiirin vanhin, joka piti veden äärellä leikkiville pienemmille lapsille vähän jöötä, ettei meno pihalla ihan hulinaksi muuttunut, Karhu muistelee.
Södertäljessä asuva eläkkeellä oleva levyseppä-hitsaaja Matti Karhu on tehnyt pienoismallin entisestä Bengt Johanssonin tehdasrakennuksesta Hietasaaressa.Se oli aluksi virvoitusjuomatehdas, joka muutettin kylpylä-luontaisparantolaksi 1920-luvulla. Karhu on askarrellut lapsuutensa pihapiirin talojen pienoismallien pohjat askartelupahvista. Seinät hän tulosti tarrapaperille itse värittämistään
rakennusten julkisivujen rakennuspiirustuksista.
Artikkelin lähde Kaleva