Poliittiselle kentälle suvun syviä jälkiä seuraten

Vasemmistoaate tuli Mikko Raudaskosken elämään perintönä muttei pakottaen.

60 vuotta

Pia Kaitasuo

Mikko Raudaskosken lapsuuden kasvuympäristön Sievin Kiiskilän kylässä muodosti kolminaisuus koulu–työväentalo–osuuskauppa, se työväen.

Henkisen elämänpiirin keskiössä oli samainen työväki, aate.

Ei ole tavatonta, että Oulun eteläisen aluetta tunteva liittää Raudaskoskiin punaisen värin.

– Tämän olen kohdannut itsekin, vaikka vasemmistolaisessa suvussamme on ollut myös vaikutusvaltaisia keskustalaisia, Mikko Raudaskoski kertoo.

Suvun yhteinen arvomaailma rakentui kolhuista nuoressa itsenäisessä Suomessa.

Pulavuodet veivät isän vanhempien Einon ja Emmin tilan Raudaskylällä pakkohuutokauppaan ja nuorenpari oli pienine lapsineen lähdettävä Siuntioon piiaksi ja rengiksi, muonapalkalle.

Halu turvata jälkikasvun sivistyksellinen pääoma koulutuksella johti paluuseen kotiseudulle.

– Toinen voimakkaasti vaikuttanut seikka oli Emmin veljen Heino Raution kohtalo. Haapajärvellä opettajana toimineen Heinon epäiltiin 1918 toimineen punaisten hyväksi ja hänet vietiin Kokkolaan vankileirille. Opettajan- ja kansalaisoikeudet syyttä menettänyt mies siirtyi Petroskoihin rehtoriksi ja kirjakustantajaksi. Suomen kielen asemaa puolustaneen Heino Raution elämänvaiheista ei vuoden 1937 jälkeen tiedetä mitään.

Stalinin terrorin ulottuminen omaan lähipiiriin piti suvun irti kommunismista: SKDL:n aikoina he kuuluivat puolueen sosialistisiipeen, jonka johtajan Ele Aleniuksen Maija-vaimo oli Heino Raution veljentytär.

Aate tuli Mikko Raudaskoskelle perintönä muttei pakottaen.

– Ei sitä koskaan tuputettu enkä ole halunnut sitä tyttärillenikään tuputtaa. Kyselytunnit ovat alkaneet nyt, kun he ovat jo itsenäisiä. Minusta tämä on hyvä merkki.

– Luulen että heille politiikka merkitsi lapsuudessa minun poissaolemistani. Nyt heillä on uteliaisuutta, jonka seassa on haastavuutta.

Raudaskoski onkin ollut liikkeellä perintöönsä nojaten ahkeraan. Luottamustoimet alkoivat Teiniliitosta ja jatkuvat tänään kunnallisina ja ylikunnallisina.

Kuluvalla valtuustokaudella Raudaskoski on 10-jäsenisen vasemmistoliiton ryhmän johdossa.

Tosin ei johtaen joukkoa vaan keskustelua siinä, hän huomauttaa.

– Ryhmän kirjavuus, monien asioiden hallitseminen, on sen rikkaus. Asia-argumentaatiossa on vahvuutemme: täytyy olla tietoa ja se on kyettävä perustelemaan.

Puolueen valtakunnallisen kannatuksen pysytteleminen kymmenen prosentin tuntumassa mietityttää.

– Meillä on ikäjakaumassa kuoppa: enemmistö on meitä vanhoja, nuoria on uusi vahva rintama. Haasteenamme on tavoittaa 35–50-vuotiaat.

Yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle on pian vielä enemmän aikaa, Raudaskoski jää näet eläkkeelle lukuvuoden lopussa. Viimeinen työrupeama kuluu tilanteessa, jossa hänen johtamansa koulun päärakennuksen kohtalo Tuirassa on vielä nimeämättä.

Iso kysymys on kahden koulumaailman, erityiskoulun ja perinteisen alakoulun, yhteisestä jatkosta.

Raudaskosken oma asemapaikka Leinonpuiston Kasarmintien yksikkö toimii samassa yhteydessä Oulun kansainvälisen koulun kanssa. Molemmat ovat oppineet toisistaan.

– Uskon että tämänkaltainen kouluyhteys on yleisopetuksen oppilaille jopa tärkeämpi.

Fakta