Artikkelin lähde Kaleva
Kari SankalaOuluVuosituhannen alussa polkaistiin Oulussa Ruskon teollisuusalueella kampanja, jonka tavoitteena oli teollisuusalueen nuhruisen yleisilmeen siistiminen kohti yrityspuistomaista toimintaympäristöä.
Liki 15 vuotta projektin käynnistymisen jälkeen Ruskon ilmettä on onnistuttu kohentamaan. Alueen profiili on noussut selvästi.
Ruskon teollisuusalue oli jo tuolloin Oulun teollisuusalueista laajin.
Imagokampanjan alussa Ruskon aluetta luonnehdittiin seuraavasti:
– Aluetta leimaa nykyisellään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hoitamattomuus ja alueen viihtyisyyttä koskeva piittaamattomuus.
Business Oulun yrityskehityksen asiantuntija Markku Uimonen sanoo, että Ruskon teollisuusalueelle on nykyään kova kysyntä.
– Profiili on noussut viime vuosina selvästi. Ennen Rusko oli sellainen kaatopaikka. Tämän päivän Ruskossa on monenlaista tuotannollista toimintaa ja vähittäiskauppaakin sekä entistä Nokiaa.
– Liikenneyhteydet ja Ruskon saavutettavuus ovat parantuneet huomattavasti. Ensin saatiin Kuusamontien alkuun Tuiraan miljoonamonttu ja lopulta moottoritie aina Ylikiimingintien risteykseen.
– Kun mukaan lasketaan Takalaanila, Rusko ja Ruskonselkä, puhutaan ylivoimaisesti Oulun laajimmasta teollisuusalueesta ja uusia alueita kaavoitetaan lisää, Uimonen sanoo.
Ruskoon on Uimosen mukaan hyvin tarjolla yritystiloja ja tontteja. Ne löytyvät myös Business Oulun nettisivuilta.
– Ruskossa tilat ja tontit ryhmitellään pitkälle toimintojen mukaan. Ruskoon on vaikea saada enää ryskätoimintaa ainakaan näköpaikoille.
– Ylipäätään suomalaisilla yrityksillä on ympäristötietoisuus kasvanut. Aiemmin hanskat saatettiin pudottaa työajan päätteeksi niille sijoilleen, mutta tämän päivän toimintaan liittyy olennaisesti työpaikan siistiminen päivän päätteeksi.
Ruskon ja Ruskonselän kaupunginosissa oli viime vuosituhannen lopulla kaikkiaan 5 400 työpaikkaa, joista teollisiksi työpaikoiksi katsottiin 4 200.
Tuoreimman tilastokirjan mukaan vuoden 2012 lopussa Korvensuoran suuralueella oli 6 000 työpaikkaa, joista Ruskossa oli 1 900 ja Ruskonselässä 3 600 eli yhteensä 5 500 työpaikkaa.
Aivan uutena työpaikka-alueena Ruskoon kytkeytyy Puolivälinkankaan suuralueesta Takalaanila. Se sijaitsee Raitotien Kemiran puoleisella sivulla.
Vuosituhannen vaihteessa Takalaanilassa oli 880 työpaikkaa. Nykyisin sieltä löytyy työpaikkoja jo 1 400.
Takalaanilaan ollaan kaavoittamassa lisää aluetta Kemiran teollisuusalueen koillisnurkalta, joten Takalaanilan työpaikkakehityksen nähdään olevan kasvussa.
Kun Takalaanila lasketaan työpaikkojen lukumääriin, oltiin vuosituhannen vaihteessa 6 280:ssa. Tänä päivänä Ruskon suunnalla on Kuusamontien pohjoispuolella 7 400 työpaikkaa.
Tämän päivän työpaikoista Ruskossa ja Ruskonselässä luokitellaan teollisiksi kaikkiaan 3 000 kappaletta.
Rakentamisen työpaikkoja löytyy runsaat 700 ja erilaisten tietoteknisten sekä muiden tukipalvelujen työpaikkoja alueella on yhteensä 720.
Takalaanilan alueella teollisuuden työpaikkoja on nykyään yli 400.
Suurin ryhmä on kaupan ja kuljetuksen työpaikoissa, joiden palvelukseen on tilastoitu 640 henkilöä.
Kaupungilla oli tarjolla vapaita työpaikkatontteja 69 kappaletta. Osa noista tonteista on jo varattu.
Uusia alueita on parhaillaan kaavoitettavana Takalaanilaan sekä Ruskon ja Ruskonselän väliin Ruskonseläntien pohjoispuolelle.
Yhdyskuntalautakunta on kuluvan vuoden 2015 aikana käsitellyt yli 10 Ruskoon, Ruskonselkään ja Takalaanilaan liittyvää tonttivarausasiaa. Suunnitteilla ovat esimerkiksi Ruskopark I ja II.
Rusko ja Ruskonselkä ovat yhdessä Oulun suurin ja merkittävin perinteisen teollisuuden, rakennusteollisuuden, elektroniikkateollisuuden, alihankintatoimintojen ja pienteollisuuden keskittymä.
Oulun kaupunki kehittää aluetta edelleen tilaa vaativan teollisuuden, varastotoimintojen ja materiaalien lajittelutoimintojen tarpeisiin.
Takalaanila on koko pohjoisen Suomen tavaratoimituksen ja painotuotteiden jakelukeskus, jolla on mahdollisuudet kehittyä laajemmin logistiikan, verkkokaupan, varastotoimintojen ja näihin liittyvien palvelujen keskukseksi.
”Ennen Rusko oli sellainen kaatopaikka.Markku Uimonenyrityskehityksen asiantuntija Kemiran ja kaupungin välisistä neuvotteluista ei ollut kenelläkään lupa hiiskua. Kalevan uutinen oli suuri yllätys. Luottamusmiehille oli jaettu suullista tietoa, mutta oululaiset olivat kesälomilla. Luvatut tuhat työpaikkaa houkuttivat oululaispäättäjiä. Itse tehdas ei ollut se suurin ongelma vaan sen jäte kipsi. Jätekilpsiä olisi syntynyt neliökilometrin suuruiselle alalle kolmen metrin korkeudelta vuodessa. Kymmenessä vuodessa jätteellä olisi pystynyt kipsaamaan koko ruutukaava-Oulun ydinkeskustan Klubitalon korkeudelta. – Ongelma ei ollut Kemiran suunnitelma valmistaa fosfaattilannoitteita vaan kipsijätteen valtava määrä. – Kaikilla oli mielikuvat Siilinjärven kipsivuorista. Pyyryväissuo oli se paikka, minne kipsi suunniteltiin sijoitettavan. – Poliittiset ryhmät asettivat tuolloin kuitenkin asiallisen keskustelun jälkeen ympäristönäkökulmat ensimmäistä kertaa etusijalle. – Se oli järkevä valinta. Oululaisten kannattaa jatkossakin miettiä, voiko paljon tilaa vaativaa teollista toimintaa sijoittaa lähelle kaupunkia, ympäristöneuvos Vuononvirta neuvoo. – Kipsivuoren ja tuotantolaitoksen sijainti olisi ollut varsin lähellä kaupunkia. Hallitsemattomat jätemassat olivat ajatuksena liikaa. – Ruskoon soveltuu paremmin nykyisen kaltainen monipuolinen teollinen toiminta.
Business Oulu
suunnitellusta Soklin jatkojalostuslaitoksesta, joka olisi tuonut
tullessaan valtaisat kipsivuoret. Tehdas olisi sijoittunut mitä
ilmeisemmin Ruskoon ja kipsivuoret Pyyryväissuolle.
Konetien ja Voimatien risteykseen Ruskossa on viimeistelyssä uutta
mustanpuhuvaa toimintatilaa. Ruskonselkään tehtiin elokuussa
aluevaraus jopa 20 000 neliön konesalia varten.
Artikkelin lähde Kaleva