Artikkelin lähde Kaleva
– Pelkästään lauantaina meni 9 000 kiloa. Silmuja poistamaan tarvittiin 26 silmuajaa ja koneelliseen kuorintatyöhön kahdeksan työntekijää, Kalevan kuvatekstissä sunnuntaina 4.7.1982 kerrottiin.
Samanlaisia uutissisältöjä vapaaehtoisesta, iloisesta työskentelystä yhteiseksi koetun hyvän puolesta on luettu vanhoillislestadiolaisten tapahtumista vuosikymmenestä toiseen.
Talkoohenkeen perustuva yhteisöllisyys tiivistyi herätysliikkeessä alusta lähtien rauhanyhdistysten toimintaan.
Rauhanyhdistysten historia alkoi yli sata vuotta sitten. Ne ovat osoittautuneet erityisen elinvoimaisiksi varsinkin kun vanhoillislestadiolaisten yhdistystoimintaa suhteuttaa suomalaisen yhdistystoiminnan muuhun historiaan.
Sunnuntaina Oulun Rauhanyhdistys viettää 120-vuotisjuhlia. Se on perustettu jo vuonna 1895. Tuskin Oulun seudulla on montakaan yhtä vanhaa ja aktiivista yhdistystä kuin Oulun Rauhanyhdistys.
Yhdistys toimii edelleen pääosin talkoilla. Esimerkiksi kiinteistönhoito sekä kahvio, keittiö, säestys ja tulkkaus hoituvat viikoittain vapaaehtoisin voimin.
Kalevan jutussa vuonna 1982
todettiin, että rauhanyhdistykset ”eivät toimi seurakuntien avustusten varassa eivätkä kirkon verovaroilla, vaan uskovaisten vapaaehtoisella tuella”.
– Tuhannet ihmiset ovat tehneet palkatonta talkootyötä monen päivän ajan ja kuukausimääriä ennen seurojen alkua.
Lehti tiesi, että seurojen rahoittamiseksi oli vuosien mittaan pidetty monia myyjäisiä Oulunsalon, Kempeleen ja Oulun rauhanyhdistysten alueilla.
Nykyään Oulun Rauhanyhdistyksen toiminta järjestetään kaupunginosittain yhdellätoista alueella.
Oulun Rauhanyhdistys on vanhempi kuin rauhanyhdistysten keskusjärjestö, Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys SRK, joka tulee vasta 110 vuoden ikään ensi vuonna 2016.
SRK vietti 100-vuotisjuhlia Oulussa yhdeksän vuotta sitten, vuonna 2006. Keskusjärjestön juuret ovat nimenomaan Oulussa. Oululaiset vanhoillislestadiolaiset aktiivit Juho Jaakko Mattila, Frederik Träskelin, Josef Patala ja Matti Tilus kutsuivat syksyllä 1906 koolle kokouksen, jossa organisoitiin lestadiolaisten lähetystyötä ja toimintaa.
”Olisi pidettävä kokous, johon kokoukseen olisi toiwomus saada saapumaan kaikki puhuwaiset mihet, jotka Herran elowainioilla työtä tekewät”, herrat kirjasivat ylös.
Kokouksessa päätettiin perustaa Ouluun Lähetystoimen päätoimisto, jota pidetään SRK:n edeltäjänä. Rauhanyhdistysten keskusyhdistys SRK perustettiin sittemmin Oulaisissa 1914.
Vanhoillislestadiolaisuuden rauhanyhdistykset ovat edelleen elävä ilmentymä 1800-luvun puolivälin jälkeisestä kehityksestä, kun herätysliikkeet alkoivat murtaa luterilaista kirkkoa. Herätysliikkeet organisoituivat yhdistyksiin, joista tuli uskovaisten tapa kokoontua. Muutenkin suomalainen kansalaisyhteiskunta alkoi rakentua erilaisten yhdistysten varaan.
Esimerkiksi ensimmäiset urheiluseurat perustettiin 1850-luvulla. Kansan vapaaehtoinen koulutus järjestäytyi yhdistysperusteiseksi seuraavilla vuosikymmenillä. Ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Helsinkiin vuonna 1884, ja ensimmäinen ammattiliitto oli Suomen Kirjaltajaliitto, joka perustettiin 1894. Maaseudulle perustettiin nuorisoseuroja.
Vanhin edelleen toimiva yhdistys Suomessa on Turun Soitannollinen Seura, joka on perustettu vuonna 1790.
Lestadiolaisuus on ollut yli 160-vuotisen historiansa ajan voimakkaan yhteisöllinen ja perustunut säännölliseen seuratoimintaan sekä tarkkarajaiseen seurakuntakäsitykseen. Herätysliikkeen normisto rajaa uskovat ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
!Anna vinkki historiajutusta. Ehdota aihetta! Lähetä kuvia!
Artikkelin lähde Kaleva