Joskus teki kipeää lääkärillekin

Terveyskeskuslääkärinä nelisenkymmentä vuotta työskennelleen Pentti Lerssin uralla ehti tapahtua
paljon. Kipeiltä sattumuksiltakaan ei aina vältytty.

Riitta Taulavuori, teksti
Jarmo Kontiainen, kuvat

Muhos

Vaikuttavan näköisiä ovat, elleivät vähän pelottaviakin.

Muhoksen terveyskeskuksessa lääkärin uransa syyskuussa 1976 aloittanut Pentti Lerssi, 64, pitelee käsissään lasisia ruiskuja, joita on käytetty potilaiden korvakäytävien huuhtelussa ja poskionteloiden punkteerauksessa 1970-luvulla. Nykyään instrumentit ovat ihmeteltävinä lasivitriinissä Muhoksen terveyskeskuksen aulatilassa.

Mutta ei tässä yksin ruiskujen tähden olla.

– No, ei täällä sitten ollutkaan sitä vanhaa otsapeiliä. Mihinkähän sekin on joutunut?

Hetkeä aiemmin Lerssi on muistellut ensimmäistä poskiontelopunkteeraustaan, jonka hän teki päivystäessään Limingan terveyskeskuksessa. Lääkäri tarvitsi toimenpiteessä myös juuri tuota otsaan kiinnitettävää valaisevaa, tähystysreiällistä peiliä. Yhtään hoitajaa ei ollut avustamassa.

– Neula ei meinannut mennä millään poskionteloon, ja verta alkoi vuotaa ihan hirveästi. Potilas selvisi hengissä, mutta ei tullut enää toista kertaa vastaanotolle punkteerattavaksi.

Lerssin noin 40-vuotiselle lääkärin uralle mahtuu lukuisia muitakin muistoja.

Nuori lääkäri itsekin oli tovin äimän käkenä, kun häntä pyydettiin tekemään perustutkimus rantsilalaisittain eli punnitsemaan veret.

– Piti siis mitata verenpaine ja ottaa hemoglobiini.

Ambulanssisynnytyksiä Lerssi laskeskelee hoitaneensa kylmiltään pari kolme.

– Kun ei ollut kätilöä mukana, ei siinä heti tiennyt, missä järjestyksessä katkaistaan napanuora ja tehdään ne muut tarvittavat toimet.

Traumoja ei silti ole tiettävästi jäänyt.

– Eräs nainen kävi vielä hiljattain kiittelemässä – hän oli niitä ambulanssin kyydissä syntyneitä tyttöjä.

Keski-Suomen Karstulasta kotoisin oleva Lerssi tuli Ouluun muutaman muun saman paikkakunnan nuorukaisen kanssa opiskelupaikan perässä.

– Lääketiede ei ollut ainoa vaihtoehto, sillä olisin päässyt opiskelemaan myös teknillistä fysiikkaa. Valitsin lääketieteen – enkä ole katunut, sanoo terveyskeskus-, työterveys-, yksityisvastaanotto- ja Kelan asiantuntijalääkärin tehtävissä toiminut Lerssi.

Yleislääketieteen pariin Lerssi päätyi tehtyään ensin parin vuoden mutkan radiologian klinikalla. Muhokselta sattui sopivasti avautumaan terveyskeskuspalvelupaikka.

– Alun perin tästä piti tulla vain Pentin opintoihin kuulunut lyhyehkö työjakso, mutta tässä sitä vain ollaan, tuumaa liminkalaislähtöinen Sinikka-vaimo.

– Pari keikkaa olen tehnyt näinä vuosina myös Oulussa ja Limingassa, mutta Muhoksella on pysytty. Lapset panivat hanttiin, kun alettiin puhua pois muuttamisesta, Pentti Lerssi jatkaa.

Yksi Oulun-keikoista liittyy varusmiespalvelukseen, jonka Lerssi aloitti Hiukkavaaran kasarmilla 1978 panssarintorjuntamiehenä ja keskivertoalokasta selvästi varttuneempana – tupakavereina oli liuta kiekkoilijoita, kuten Kari Jalonen.

Lerssi pääsi lopulta esikuntapuolelle ja sotilaslääkäriksi.

– Se oli hyvää aikaa, koska siinä ainakin oppi tekemään ne poskiontelopunktiot, alikersantti heittää.

Lerssin mielestä lääkärin työnkuva ei ole vuosikymmenten kuluessa varsinaisesti muuttunut. Työssä tuntuu silti olevan aina vain kiireisempää, ja tietotekniikan kanssa seurustelu on vähentänyt potilaan kanssa kasvotusten käytettävää aikaa.

– Potilaan kuuntelu on lääkärin työssä edelleen erittäin tärkeää.

Huolestuttavana ja haasteellisena ilmiönä Lerssi pitää huumekorvaushoitoa tarvitsevien potilaiden määrän kasvua. Perinteiset kansantaudit, sydän- ja verisuonisairaudet eivät nekään tunnu nujertuvan.

Mutta millä mielin eläkkeelle?

– Olen osa-aikaeläkeläisenä katsellut jo jonkin aikaa asioita sivusta ja huomannut, että talo kyllä pärjää. Kukaan ei ole korvaamaton.

– Työyhteisöä täytyy kyllä kiittää pitkämielisyydestä, sillä hoitajia on tullut juoksutettua. Ja perhettä pitää kiittää tuesta ja kannustuksesta.

Lerssi ei jätä työpaikkaansa aivan noin vain.

Muhoksen sydänyhdistyksen kunniajäseneksi hiljattain valittu mies on käynyt jo ennen läksiäisiään luovuttamassa terveyskeskukselle laitteen, joka on tarkoitettu verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintiin.

Lisää verkossa kaleva.fi
Katso kuvia armeijahenkisistä läksiäisistä Muhoksen terveyskeskuksessa.

fakta