Insinööri löysi uuden tekniikan

Säärivammat katkaisivat Mikko Tolosen juoksuharrastuksen seitsemäksi vuodeksi.

Treeniporukasta löytyi ammattimies, joka otti niskasta kiinni ja kipinä, joka nosti 36-vuotiaan oululaisen maratonin
SM-hopealle. Aivan puun takaa.

Yleisurheilu

Hanna Kuusiluoto

Oulu

Ehkä olettekin kohotelleet kulmianne Iinatin pururadalla, oululaiset. Kun aikamies on roikottanut toista niskasta täydessä ravissa, vastaantulijoiden katseet ovat olleet kysyviä.

Se tutunnäköinen roikottaja on Janne Ukonmaanaho, estejuoksun nelinkertainen Suomen mestari ja EM-kävijä. Roikotettava on Mikko Tolonen, pitkän linjan kestävyysjuoksija, ja prosessin tarkoitus iskostaa Tolosen pikkuaivoihin viestiä oikeasta juoksuasennosta.

Homma on toiminut. Kuukauden päivät sitten Tolonen juoksi Pyhtäällä elämänsä ensimmäisen maratonin aikaan 2.28.30 ja voitti SM-hopeaa. Ai kuka Mikko Tolonen?

Kestävyysjuoksuväki tietysti tuntee omansa. Ukonmaanaho ei muistakaan, milloin on Toloseen tutustunut. Sen hän muistaa, kun tuttu kaveri palasi takaisin lajin pariin ja mukaan treeniporukkaan, Pohjolan Juoksijoiden nimellä kulkevaan juoksutalliin.

– Tolonen ei ollut hirveän kovassa kunnossa, mutta niin sinnikäs, että veti itsensä aivan piippuun. Hyvä kun ei tarvinnut kantaa treeneistä pois, Ukonmaanaho naurahtaa.

Tolosen sääri oli leikattu rasitusmurtumien takia, ja vanhat vammat oireilivat edelleen.

– Välillä hän juoksi sauvojen kanssa, että sai sääriltä painetta pois.

Kokeneen, omien vammojensa kanssa kivisen tien kulkeneen Ukonmaanahon silmään kävi Tolosen takapainoinen juoksuasento. Ammattisanastolla: siitä seurasi overstridea. Maallikoille: jalka heilahti liikaa eteen, mikä kovensi sääreen kohdistuvaa törmäystä.

Ukonmaanaho otti Tolosta niskasta kiinni.

– Jannen neuvot on ollut helppo ottaa vastaan. Takana on valtava tietomäärä, ja hän on persoona, joka on aidosti kiinnostunut kanssaihmisistä, Tolonen sanoo.

Ehkä insinööriys on luonteenlaatu. Ainakin diplomi-insinööri Tolonen suhtautuu juoksuunsa intohimoisen pikkutarkasti ja kilpailuhenkisesti ja valmentaa itse itseään.

Juoksu on silti myös vastapaino stressille ja työkiireille ja sosiaalinen tapahtuma.

Samassa porukassa painelevat muun muassa kymppitonnin Suomen mestari Arttu Vattulainen ja triathlonin EM-kävijä, tukun kaikenvärisiä SM-mitaleja kerännyt Panu Lieto.

– Ja onhan se inspiroivaa, jos tuollaisessa sakissa pysyy kyydissä. Tietää, että on ainakin kehityskelpoinen.

Juoksutreenit on yhä tehtävä säären ehdoilla ja pehmeällä alustalla, mutta kivut ovat pysyneet kurissa. Uusi tekniikka on siihen suurin yksittäinen tekijä. Ajatus SM-maratonista alkoi itää Tolosen päässä viime talvena, kun vuosi näytti työn puolesta poikkeuksellisen rauhalliselta.

Starttiviivalla insinööri laskeskeli yltävänsä 2.32:een ja viidenteen sijaan, mutta lähti silti – vastoin varoituksia raskaasta reitistä – kokeilemaan kärjen vauhtiin.

Jalat eivät menneetkään alta. Puolimatkassa uudeksi puolikkaan ennätykseksi kirjautui 1.11.24.

– Tuntui juhlavalta, kun kilometritolpat vain tulivat vastaan, ja edelleen olin mitalissa kiinni.

Niin kuin Ukonmaanaho sanoo: pitkät matkat ovat kevytrakenteiselle ja pienikokoiselle Toloselle luontaisia. Sitä ei vain voinut tietää, ennen kuin kokeili.

Mitali on silti pikemminkin mukava muisto kuin kimmoke mihinkään suurempaan, olkoonkin, että maalissa joku alkoi jo puhua EM-rajoista. Sääri ja työt sanelevat. Sitä paitsi olympiakesän EM-kisoissa Amsterdamissa juostaan vain puolimaraton.

– Mutta neljä SM-starttia aion juosta: maratonin, puolikkaan, maastojuoksun pitemmän matkan ja kymppitonnin, Tolonen sanoo.