Haukiputaan keskusta hakee uutta ilmettä

Oulun isoon paikalliskeskukseen halutaan lisää asukkaita, elämää ja kaupan palveluja.

Markku Rättilä

Oulu

Tiiviimpi, viihtyisämpi, elävämpi, huoliteltu, kaupunkimaisempi, mutta ennen kaikkea haukiputaalainen. Siinä määreitä, joiden kautta Haukiputaan keskustaa lähdetään viemään kohti tulevia vuosikymmeniä. Haukipudas on yksi Oulun kaupungin isoista paikalliskeskuksista, joka kaipaa muutosta.

Mitään ei toistaiseksi ole lyöty lukkoon, kaupungin kaavoitusarkkitehti Henna Pöytäkangas sanoo.

Suuntaviivoja kehittämiselle haettiin torstaina yleisölle avoimessa työpajassa.

Visioita Haukiputaan keskustasta on tehty jo itsenäisen kunnan aikana. Niiden ajankohtaisuutta on nyt tarkoitus pohtia. Esillä oli jo tuolloin muun muassa kerrostalorakentamisen lisääminen. Pysäköintiä kaavailtiin maan alle.

Sittemmin on selvinnyt, etteivät pohjavesiolosuhteet suosi maanalaisten pysäköintitilojen tekoa.

Nyt lähdetään siitä, että autot parkkeerataan maan pinnalle.

– Se taas vaikuttaa rakentamisen tehokkuuteen ja määrään.

Asiat tarkentuvat kun kaavamuutokset saadaan aikanaan tehtyä.

Nopeimmin muutoksen tuulet näkyvät entisen kunnantalon tontilla, josta on meneillään tontinluovutuskilpailu. Tuloksia siitä saadaan nähtäville vielä loppuvuoden aikana.

– Ajatuksena on ollut, että siihen voisi tulla asuntoja ja liiketilaa. Kerroksia voisi olla neljä, Pöytäkangas maalailee.

Kaupunkimaisuus on yksi suunta. Sitä tavoitellaan kerrostalorakentamisella. Tornitaloja ei suunnitelmissa ole, sopivana korkeutena on pidetty neljää kerrosta. Katutasoon on ajateltu liiketiloja.

Isoa kauppakeskusta, jonka oheen tulisi kerrostaloasuntoja Oulun keskustan Valkean tyyliin ei haikailla.

– Haukipudas on sen tyyppinen paikka, että asukkailla pitäisi olla perinteiseen tyyliin piha-alueita. Ajatuksia otetaan kuitenkin vastaan, Pöytäkangas muistuttaa.

Tarkoitus on, ettei Haukiputaasta tule yhtä keskusta muiden joukossa. Haussa on myös omaleimaisuutta.

– Etsimme haukiputaalaisuutta, hyviä paikkoja, löytyisikö niistä joitakin ideoita.

Tori on, ja siellä on toimintaa lähinnä kesällä ja joulun alla, mutta sillä voisi olla isompikin rooli, se voisi olla haukiputaalaisten olohuone.

– Tori kaipaa ehostusta. Se on nyt pysäköintipaikan oloinen. Ympäristö ei houkuttele oleskeluun.

Elämää on, kun on väkeä. Keskustan asukasmäärää aiotaankin lisätä asuntorakentamisella. Lisäväki auttaa myös kauppoja pärjäämään.

Uusi mittakaava vaatii sitä, että vanhaa puretaan uuden alta pois. Uutta rakennuskantaa nousee aikanaan Rannantien molemmin puolin.

Länsituulen lukiolla avoimessa työpajassa osallistujat saivat pienryhmissä kertoa näkemyksensä Haukiputaan hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, mitä kaupunginosa tarvitsisi ollakseen entistä parempi asuinalue.

Asiat kartalle ja kartta kaupungin sivulle

Helge Murtovaara

Oulu

Lukion ruokasali täyttyy vaimeasta puheensorinasta, kun noin 30 Haukiputaan keskuksen kehittämisestä kiinnostunutta keskustelee muun muassa siitä, mitä hyvää ja huonoa, millaisia uhkakuvia tulevaisuudessa on ja miten keskuksesta voisi tehdä vielä paremman asuinalueen.

Oulun kaupungin asemakaavapäällikön Mikko Törmäsen mukaan kysymys on osallistavasta suunnittelusta parhaimmillaan.

– Osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Asiaa lähestytään kohtuullisen helpoilla ja yksinkertaisilla kysymyksillä. Esimerkiksi karttaan merkitään vihreällä mitä hyvää alueella on ja punaisella korjattavat kohteet, Törmänen selventää.

Ryhmätyöt esitellään lopuksi ja kerätään yhdeksi kartaksi, jolloin saadaan nopeasti yleiskartta hyvistä asioista, korjattavista ja kehitettävistä kohteista.

– Vuorovaikutus on innostava ja kehittävä tapa toimia verrattuna esimerkiksi siihen, että suunnittelijat esittelevät valmiita asemakaavasuunnitelmia, jolloin vain hanketta vastustavat lähtevät liikkeelle.

Aiemmin vastaavanlaista suunnittelua on käytetty Kaukovainiolla, Höyhtyällä, Oulunsalossa ja Jäälissä. Vanhoista kuntakeskuksista Haukipudas on Törmäsen mukaan nyt viimeinen.

– Viisi vuotta sitten Kaukovainio oli valtava menestys. Parhaimmillaan tilaisuuksiin osallistui 80 henkilöä, Törmänen kertoo.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva