Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski Kaleva
Oulu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) Lääninhallitus-talon ala-aula täyttyi perjantaina aamupäivällä väestä ja puheensorinasta. Kyseessä ei ollut ryntäys erilaisia lupa-asioita hoitamaan, vaan yleisölle tarkoitettu taide-esittelykierros.
Noin 50 vierailijan joukossa oli mies, joka katseli rakennusta ja maalauksia vähän eri kantilta kuin muut. Entisen maaherran Erkki Haukipuron poika Teuvo Haukipuro tarkasteli lapsuudenkotiaan ensimmäistä kertaa 30 vuoteen.
"Muutimme tänne vuonna 1973. Samana päivänä kun täytin 11 vuotta. Oli se aika juttu pikkupojalle muuttaa 55 neliön maalaistalosta tänne."
Lääninhallitus-talossa kun on kolme kerrosta, ja lattiapinta-alaa 2 000 neliötä. Vielä tuohon aikaan maaherran kuului asua talossa. Käytännöstä luovuttiin myöhemmin.
"Tuossa meillä oli telkkari, ja tuohon laitettiin aina joulukuusi. Maalausten kipsiraameja piti varoa, kun pelattiin saleissa jalkapalloa."
Haukipuro asui talossa runsaat kymmenen vuotta. Salit maalauksineen eivät ole juurikaan muuttuneet hänen muistikuvistaan.
Lääninhallitus-talon taideteokset ovat sinne sijoitettuna Suomen Kansallisgallerian kokoelmista. Talossa onkin suurin sijoituskokonaisuus pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Maalauksia on noin 20 kappaletta ja suurin osa niistä on peräisin 1800-luvulta, onhan talokin valmistunut vuonna 1890, kertoo Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru.
Vieru pyydettiin taidemuseosta esittelemään teoksia vierailijoille. Taidemuseon tontille teokset eivät kuulu, vaan ne omistaa Suomen valtio.
"Teokset ovat aikoinaan ostettu, lahjoitettu tai testamentattu Suomen taideyhdistykselle. Osa niistä on sijoitettuna Ateneumin ulkopuolelle, kuten ministe-riöihin ja suurlähetystöihin sekä näihin entisiin kuvernöörien ja maaherrojen residensseihin."
Vieru kertoo kokoelmassa olevan sekä suomalaista että kansainvälistä taidetta.
Kokoelman tunnetuin taiteilija lienee Taistelevat metsot -maalauksestaan tuttu Ferdinand von Wright, jolta on esillä Vanha merikotka -maalaus.
Vierua itseään ihastuttavat nykyään vähän tunnetut 1800-luvun suomalaiset naistaiteilijat, kuten Ida Silfverberg sekä Nathalie Martinau.
"Kaikki kokoelman taiteilijat ovat olleet valtavan kansainvälisiä. He ovat opiskelleet, asuneet ja jotkut kuolleetkin ulkomailla. Tuohon aikaan syynä oli tietenkin Suomen vielä lapsenkengissä ollut taidekoulutus. Jos halusi kehittyä, oli pakko matkustaa ulkomaille."
Perjantaina kokoelmaa pääsi katselemaan kahdella kierroksella, joista jälkimmäinen veti noin 100 kävijää.
Avin viestintäpäällikkö Ulla Karppinen kertoo, että suosion innoittamana mietitään esittelyjen pitämistä säännöllisesti. Jo ennen sitä ryhmät voivat ottaa yhteyttä päästäkseen tutustumaan rakennukseen ja maalauksiin.
Artikkelin lähde Kaleva