Sadut eivät sammu

Pia Kaitasuo Kaleva
Oulu Sadut ja satuilu ovat edelleen keskeistä suomalaislasten elämässä, todistaa tämänvuotinen Napero-Finlandia-kilpailu.
Kilpailun esiraatina toimineet Oulun yliopiston kirjallisuuden opiskelijat ohjaajansa Myry Voipion johdolla saivat näet luettavakseen ja arvioitavakseen lähes 3 000 satua, mikä on liki kaksin verroin viime vuoteen verrattuna.
Melkoinen määrä!
Napero-Finlandian sääntöjä onkin katsottu aiheelliseksi muuttaa, kilpailun järjestävän Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas kertoo.
"Kilpailuaika loppuu jo 30.4.2015, palkinnot jaetaan normaalisti 18.10.2015. Satuja tulee nykyisin niin valtava määrä, että raati tarvitsee pidemmän työskentelyajan."
Näin I-sarjassa mukana olevat 1-luokkalaiset saavat pidemmän harjoitteluajan kirjoittamiselleen, kun kilpailu ei enää pääty syyslukukauden alkupuolella.
Kilpailulla on ollut välillä rajattu aihe: 2012 satuiltiin teemalla Aikataika, 2013 satuja pohdittiin aiheesta Voimaa on monenlaista. Tänä vuonna rajausta ei ollut. Myös vuoden 2015 kilpailun aihe on vapaa.
Tästä huolimatta perinteiset satuaiheet, noidat, prinsessat ja muut, olivat suosittuja. Samaten opetuksellisuus oli läsnä yhä edelleen.
"Parhaimmistossa satutraditiota oli muutettu hauskasti", raati kommentoi.
Kolmannen sarjan voittaja - ja Napero-Finlandia-satu - erottui tasaväkiseksi mainitusta kärjestä juuri "mainiona esimerkkinä modernisoituneesta satuperinteestä."
Parhaan sadun Napero-Finlandia -palkinnon pokkasi lauantaisessa seremoniassa Taivalkoskella oululainen Inka Leskelä.
Hintan koulun kuvaamataitoluokalla opiskeleva Inka sepitti voittoisan tarinansa koulun äidinkielen tuntien aikana. Koko oma 6b-luokka satuili yhtä lailla.
Luokkakaverit eivät vielä ole tienneet pääpalkinnon osuneen omaan porukkaan. "Vasta opettajani Maija Leinonen tietää."
Inkan perhekään ei satukilpailua tiennyt jännittää. "Osallistuminen ja voitto tulivat täytenä yllätyksenä", Martta-äiti kertoo.
Voittoa juhlittiin täytekakkukestein heti tiedon tultua, ja lauantaiseen palkintojenjakotilaisuuteen Taivalkoskelle matkattiin koko perheen voimin. Kylässä olleet serkutkin otettiin mukaan.
"Vaiheikas juoni on ehyt ja kantaa läpi tekstin, jonka aloitus ja lopetus ovat tämän vuoden satujoukon huippua", raati kiittelee.
"Ennen kuin aloin kirjoittamaan, mietin aika paljon satua. Oli melko selvää, mitä sadussa olisi", Inka selittää.
Satu täytti enimmäismitan viisi tietokoneliuskaa. "Olisin varmaan voinut kirjoittaa vähän enemmänkin."
Taikaparta-satu kuljettaa lukijaa niin Egyptissä kuin Mount Everestillä. Pääosassa ovat sisarukset Aleksi ja Emilia, näiden Mary-täti sekä Cong Min, jolla on parantamisen voima.
"Kirjoittelen yleensä sellaisia tarinoita, jotka ovat normaaleja mutta joihin tulee jotain taikaa."
Ei siis ihme, että fantasiakirjat ovat Inkan suosikkeja. "Harry Potterit on erityisen hyviä, koska niissä on oikea maailma taustalla ja myös taikaa."
Kirjat ylipäänsä ovat olleet Inkalle aina todella tärkeitä. Lukemaan ei ole tarvinnut houkutella, äiti vahvistaa.
Inka Leskelän muita mieluisia harrastuksia ovat piirtäminen ja musiikki. Kirjoittamista hän lupaa jatkaa. "Kyllä olen ajatellut että voisin."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva