Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Homevaurioiden vuoksi suljettua ortodoksisen seurakunnan rukoushuonetta Muhoksen Kärpäntiellä ei aiota enää kunnostaa, kertoo Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen.
Kristuksen kirkastumisen tsasouna tehtiin karjalaisväestöä varten, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1956. Rukoushuonetta on pidetty kirkkotaiteellisesti merkittävänä, ja sen erikoisuuksia on oululaisen ikonimaalarin Raija Savolaisen suurikokoisten ikonien kokoelma. Tsasouna on ollut avoinna jumalanpalvelusten aikaan ja muuten tilauksesta.
Nyt rukoushuone on ollut pois käytöstä runsaat kaksi vuotta. Kirkkoherra myöntää, että oma tsasouna on ollut monelle muhoslaiselle rakas ja hengellinen koti.
"Rakennus on peruuttamattomasti piloilla homevaurioiden vuoksi. Se on jo päätetty, ettei sitä ainakaan kunnosteta. Rukoushuoneen ympäristö on tarkoitus siistiä ensi kesänä, mutta mitä sen jälkeen tehdään, on vielä täysin avoinna."
Uuden tsasounan rakentaminen ei näytä mahdolliselta.
"Oman seurakuntamme ja Suomen ortodoksisen seurakunnan taloustilanne on nyt sellainen, ettei uudisrakentamiseen ole varaa."
Ortodoksisen kirkon toimintaa on nyttemmin järjestetty Muhoksella evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa keskustan seurakuntatalolla ja Koortilan toimintakeskuksessa.
"Olemme hyvin kiitollisia, kun evankelisluterilainen seurakunta auttaa meitä näin veljellisesti. Tämä on ollut merkittävä apu. Meiltä ei ole pyydetty edes korvausta tilojen käytöstä, mutta toki olemme valmiita maksamaan, jos seurakunta näin haluaa."
Tsasounan ikonit ovat toistaiseksi Muhoksen evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa säilytyksessä asianmukaisesti pakattuina.
Patrosen mukaan ikonit poistettiin tsasounasta heti, kun homevaurio havaittiin, ja ne lähetettiin Valamon konservointilaitokseen tarkastettaviksi. Niiden todettiin olevan täysin kunnossa.
"Ikonit muodostavat yhtenäisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Niiden tuleva käyttö on vielä ratkaisematta."
Kirkkoherra Patrosen mukaan ortodoksisella kirkolla on sama ongelma kuin evankelisluterilaisella kirkolla.
"Kiinteistökantamme on liian suuri suhteessa taloutemme kantokykyyn. Olemme joutuneet asettamaan vastakkain kirkon tehtävät ja toiminnot kirkon rakennusten kanssa sekä miettimään sitä, kumpia haluamme painottaa. Vastaus on ollut, että ensin mainittuja."
Muiden kirkollisten rakennusten kuin Muhoksen tsasounan osalta seurakunnassa ei ole muita suunnitelmia kuin että nykyisin käytössä olevista rakennuksista pyritään pitämään huolta.
"Rakennuksista päättää seurakunnan luottamushenkilöjohto. Jos joudumme luopumaan tai myymään kirkon omaisuutta, se edellyttää myös ortodoksisen kirkollishallituksen hyväksymistä."
Oulun ortodoksisella seurakunnalla on Pohjois-Pohjanmaalla, Meri-Lapissa ja Koillismaalla kahdeksan kirkkoa ja rukoushuonetta. Seurakunnan pääpyhäkkö on Pyhän Kolminaisuuden katedraali Oulussa. Se valmistui vuonna 1957.
Oulun alueella on tällä haavaa toiminnassa vain yksi tsasouna, Haukiputaan Martinniemessä. Se vihittiin käyttöön vuonna 1962.
Oulun ortodoksisessa seurakunnassa on jäseniä noin 2 400, joista oululaisia on noin tuhat.
Artikkelin lähde Kaleva