Kampus nousee hirsi hirreltä

Jussi Pesonen
Jukka Leinonen kuvat
Kaleva
Pudasjärvi 8 500 asukkaan Pudasjärvellä tapahtuu isoja asioita. Paikalliset ylpeilevät maailman suurimmalla hirsipäiväkodilla, maailman suurimmalla hirsitalotehtaalla, pian myös maailman suurimmalla hirsikoululla.
Pikku-Paavalin päiväkoti on toiminut vuoden, ja koululaiset aloittavat uudella kampuksella kahden vuoden päästä syksyllä.
Kaupungissa eletään puuhuumaa. Ensi vuonna Pudasjärvelle rakennetaan kolme hirsistä rivitaloa mielenterveyskuntoutujille.
On tapahtunut asennemuutos. Pudasjärven keskustaa hallitsevat punatiilet: kaupungintalo, seurakuntatalo, Rauhanyhdistys.
"1960-luvulta lähtien on tupattu rakentamaan tiilestä ja betonista", kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen Pudasjärven kaupungilta kertoo.
"Hirsirakentaminen juontaa juurensa vuonna 2009 alkaneeseen Karhukunnaan hankkeeseen. Sinne tehtiin hirsistä kaksi toimistorakennusta ja kolme paritaloa sekä tutkittiin hirren soveltuvuutta julkiseen rakentamiseen."
Selvisi, että Karhukunnaan talot kuormittivat elinkaarensa aikana ympäristöä normitaloa vähemmän. Hankkeen yhteyteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi kyselyn, jossa se kertoi suomalaisten hirsitalojen asukkaiden olevan tavanomaista tyytyväisempiä taloihinsa ja niiden sisäilmaan.
Rissasen mukaan juuri lupaavat sisäilmatulokset rohkaisivat hirren käyttöön suuremmassakin rakentamisessa.
"Sisäilmaongelmien kanssa on meillä painittu, niin kuin koko valtakunnassa painitaan."
Pudasjärvellä koululaiset ovat sairastelleet ja jopa lakkoilleet sisäilman takia. "Hirsitaloissa on yksinkertainen seinärakenne. Seinät hengittävät ja niihin ei jää kosteutta, vaan se haihtuu pois."
Iijoen pohjoisrannalle nousee neljän talon kampus 800 oppilaalle: alakoulu, yläkoulu, lukio ja kansalaisopisto sekä ruokala ja liikuntasali. Lähes 10 000 neliön kompleksin rakentaa Lemminkäinen. Koulukampuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oulusta.
Neljästä rakennuksesta kolme tehdään hirsisiksi. Yhdestä tulee betoninen, koska sinne tehdään väestönsuoja sekä keittiö.
Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa, mutta puuta näkyy vielä lähinnä työmaata kiertävissä aidoissa. Kohta valmiit perustukset ovat betonia ja terästä. Vain niistä nousevat terästangot vihjaavat, että pian, marraskuussa, tänne tuodaan hirsiä.
Ja niitähän tulee. Pudasjärveläinen Kontiotuote kuljettaa rekoillaan paikalle 28 kilometriä ja miljoona kiloa mäntyhirttä. Jyhkeät 27,5-senttiset lamellihirret painavat 35 kiloa metriltä.
"Suurin osa puistamme tulee Pudasjärveltä, Puolangalta, Hyrynsalmelta ja Taivalkoskelta. Vähän tulee myös Keski-Suomesta", Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula kertoo.
Hirret siirretään yksi kerrallaan terästankojen päälle autonosturilla. Seinistä tulee massiivipuisia - ne ovat pelkkää puuta, ei muuta. Paikoillaan niiden pitäisi olla loppukeväästä.
"Koulun hirret sitovat ilmasta yli 1,7 miljoonaa kiloa hiilidioksidia", Poijula kehuu.
Se tarkoittaa samaa kuin että koulu nielisi vuoden hiilidioksidipäästöt noin 700 keskimääräiseltä suomalaiselta autoilijalta.
"Tällä tavalla se maailma pelastetaan, jos kaikki rakentaisivat näin."
Poijula muistelee, että viime vuosina Suomessa on rakennettu julkisia hirsitaloja, käytännössä päiväkoteja, vain yhden käden sormien verran.
20 miljoonaa euroa maksavan koulukompleksin on määrä valmistua kesällä 2016. Kahdesta hirsisestä rakennuksesta tulee yksi- ja yhdestä kaksikerroksinen.
Poijula odottaa koulusta tulevan rauhallisen. Itävaltalaistutkimuksen mukaan puisessa koulussa oppilaat seestyvät ja heidän sydämensä sykkivät levollisemmin.
Vaikutus on sama kuin metsässä oleskelulla.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva