Artikkelin lähde Kaleva
Pia Kaitasuo Kaleva
Oulu Lintumaalarina parhaiten tunnetun Magnus von Wrightin Oulun kävelypuisto selätti jo kertaalleen kansansuosikiksi valitun Martti Innasen Mouhijärven umpitollon Oulun taidemuseon 50-vuotisjuhlanäyttelyn teosäänestyksessä
Näyttelyn alla järjestetyssä äänestyksessä yleisölle annettiin mahdollisuus nimetä kahdeksasta kokoelmanäyttelyyn tulevasta teoksesta oma suosikkinsa.
Ehdolla olivat edellisten lisäksi Juho Rissasen Sepät, Vilho Lammen Viljamakasiini, Sam Vannin Chiavi D’Óro - Kultaiset avaimet, Terttu Jurvakaisen Tässä koen menneisyyttä, Marika Mäkelän Mother and Child in Yellow Space ja Jyrki Riekin The great white ones.
"Äänimäärät olivat hyvin tasaisia", kertoo näyttelyn kuratoinut amanuenssi Katariina Kemppainen. "Ja kaikki ehdolla olleet teokset saivat ääniä."
Kemppainen on erityisen ilahtunut siitä, että kustakin teoksesta jätettiin myös museon toivomia perusteluita.
"Keltainen kiehtoo. Se antaa voimaa!", toteaa Merja Marika Mäkelän teoksesta ja "Koska siinä on neliöitä, kuutioita ja eläimiä", 5-vuotias Amaya kertoo valintakriteeristään.
Lammen työstä löydetään lapsuuden turvallisuutta ja kotiseudun tunnelmaa, Jurvakaisen näkemystä kiitellään vahvaksi ja puhuttelevaksi ja Riekin työstä luetaan "seksuaalisaggressiivisiä viboja".
Sen sijaan eräs voittajateoksen perusteluista kaipaa kommentointia. Arvionsa antanut näet ylistää "tarkkoja yksityiskohtia kaupunkilaisille rakkaasta Ainolan puistosta tuomiokirkolle päin katsottuna".
Kommentoijan mielessä lienee ollut niin ikään Oulun taidemuseon kokoelmiin kuuluva, useammin mediassa esitelty Ferdinand von Wrightin Kuutamonäkymä Oulusta (1867).
Magnus von Wrightin teos sen sijaan sijoittuu aivan toiseen puistomaisemaan: katsojan on kuviteltava jalansijansa Otto Karhin puistoon, oululaisille tutummin Letkunpuistoon.
Maalauksessa kuvataan näkymää Appelgrenin puistoksi kutsusta paikasta nykyisen Snellmanin puiston seudulle, joka tuolloin oli Elfvingin puisto.
Kaksi vaaleaa siltaa on helppo sijoittaa paikoilleen tänäänkin. Taustalla vasemmalla näkyvä vaalea rakennus on lyseo, tuomiokirkosta puistoon päin oleva punertava talo oli Maatalouspankin rakennus.
Sen sijalla on tänään Uki Heikkisen suunnittelema Vakuutustalo ja sen viereisellä paikalla puistossa saman arkkitehtitoimiston Vakuutustorni.
Von Wright -veljesten teosten alkuperässä on yhteneväisyys: Ferdinand ja Magnus viipyivät yhdessä Oulussa 1856 Aavasaksalle suuntautuneen matkansa aikana. Kumpikin piirsi luonnoksensa, jotka myöhemmin siirtyivät kankaalle.
Molemmat vuoden 1856 matkan perua olevat teokset kuuluvat, kuten edesmennyt kamarineuvos Atte Kalajoki aikanaan painotti, merkittävimpiin Oulun-kuviin ennen valokuvan aikakautta.
Valtion taidemuseon kokoelmissa on Magnus von Wrightilta muitakin samanaikaisia lyijykynäpiirroksia seudulta: muun muassa Joenrantamaisema Laanilasta, Rantamaisema Haukiputaan lauttapaikalta ja Näkymä Oulusta - Ainolan puistosta tuomiokirkolle katsellen!
Mahtoivatko veljekset piirtää rinta rinnan?
Jos von Wright ja Lampi ovat herättäneet tuttuuden turvallisia tunteita, samaa voi sanoa Mouhijärven umpitollosta.
"Ihastuttavan suomalaista", Mari on kirjoittanut.
"Innanen sekä naurattaa katsojaa että kertoo samalla vakavasti jotain meistä suomalaisista."
"Minun näkönen", Valto toteaa tyhjentävästi.
Innasen naivistinen maalaus ihastuttaa ja vihastuttaa mutta enemmän sillä lienee ihailijoita.
Tosifanejakin tiedetään: Eppu Normaali -muusikko Pantse Syrjä olisi ollut kiinnostunut ostamaan teoksen.
Työ on ollut viime ajat museosihteeri Pirjo Muotkajärven työhuoneen seinällä, josta se siirtyi taas laajemman joukon katsottavaksi. Joko sinulla on ikävä umpitolloa?
"Olen onneksi saanut tilalle toisen Innasen työn."
Artikkelin lähde Kaleva