Artikkelin lähde Kaleva
Antti Goman Kaleva
Oulu Hiukkavaaran aliupseerikoulun kentällä tuulee. Päivä on kylmänpuoleinen, mutta sopivan aurinkoinen juhlallisuuksiin. Muutama kymmenen siviiliä on tullut seuraamaan, kun Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja vaihtuu viimeisen kerran.
Varusmiehet ovat järjestäytyneet muodostelmaan, ja henkilökunta suoristaa ruotujaan vastalaidalla.
Sotilassoittokunta saapuu, ja sitten ei tapahdu hetkeen mitään. Odotellaan korkeita esimiehiä.
Muodostelman laidalla seisova nostoväki päätyy pian johtopäätökseen: "Aivan kuin armeijassa ennenkin."
Kenraalit saapuvat, ja ohjelma voi jatkua. Kenraalimajuri Jukka Haaksiala pitää viimeisen puheensa sotilasläänin komentajana. Hänen mukaansa puolustusvoimauudistus turvaa koko maan uskottavan puolustuskyvyn. Hän lisää, ettei sellaista puolustuskykyä voida pitää yllä ilman asevelvollisuusarmeijaa.
Sotilasläänin komentajan tehtävät vastaanottanut prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila varoittaa kuulijoita siitä, että muutokset Pohjois-Suomessa voivat olla lähivuosina yllättävänkin suuria.
Mitä ne muutokset voivat olla, sitä Ala-Sankila ei käy ennakoimaan.
Hän viittaa aikaan vuoden 2015 jälkeen. Nyt on selvillä se, missä kunnossa armeijan organisaation pitää olla vuoden 2014 lopussa, mutta vuosikymmenen loppupuolen kehitystä ei vielä tiedetä.
Yksi iso muutos on ollut varma jo pitkään: sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Muutos on iso etenkin henkisesti, sillä reilun vuoden päästä Pohjois-Suomen puolustusta ei johdeta enää Oulusta.
Tilaisuutta seurannut Hannu Tukki arvioi, että Puolustusvoimien uudistus on tarkoituksenmukainen ja vastaa nykyajan haasteisiin.
Se tietysti tuntuu jossain, että armeija lähtee reilun vuoden päästä melkein kokonaan Oulusta: Hiukkavaaraan jää nykyisestä vajaasta 200:sta työntekijästä enää noin 15 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston palvelukseen.
Tukin mielestä sotilasläänin lakkauttaminen ei ole enää dramaattinen käänne, koska varuskunta meni jo aiemmin. Oulu on niin iso kaupunki, etteivät armeijan työpaikat ole mikään kohtalonkysymys. Armeijan säilyminen olisi kuitenkin ollut Tukin mielestä hyvä lisä Oululle, koska se toisi työpaikkoja ja toimeliaisuutta.
Kenraali Ala-Sankilan mukaan Pohjois-Suomen strateginen merkitys on kasvussa, sillä koko Barentsin alueen merkitys kasvaa koko ajan. Siihen vaikuttavat taloudelliset intressit, kaivostoiminta, ilmaston lämpeneminen ja Koillisväylän odotettavissa oleva avautuminen liikenteelle. Myös Pohjois-Suomeen suunnitellut tietoliikenteen solmukohdat ovat Puolustusvoimien näkökulmasta mielenkiintoisia.
Pohjoisen lisääntyneestä merkityksestä kertoo jo se, että läntiset naapurit eivät ole enää vähentäneet läsnäoloaan alueella, pikemminkin päinvastoin.
Ala-Sankila ei kuitenkaan halua dramatisoida kehitystä. Hänen mukaansa eri maiden sotilasorganisaatiot ovat asiassa yhteistyössä, eivät toistensa kilpailijoita tai vihollisia.
"Sotilaallinen jännite ei ole lisääntynyt."
Perusasiat eivät ole muuttuneet kovin paljon vuosikymmenten aikana. Murmanskin alue on ja pysyy Venäjän strategisena alueena.
Ala-Sankila kertoo, että hänellä on sotilasläänin komentajana kolme tehtävää:
Puolustusvoimien organisaatio pitää saattaa siihen kuntoon, jossa sen on oltava vuoden 2015 alkuun mennessä. Toinen tavoite on, että muut viranomaiset ja kansalaisjärjestöt tunnistavat yhteistyökumppaninsa Puolustusvoimien uudessa organisaatiossa. Ja että ihmiset eivät tunne oloansa turvattomaksi, kun Puolustusvoimien organisaatio muuttuu.
Ala-Sankila myöntää, ettei valojen sammuttaminen ole mikään unelmahomma.
"Ei ole miellyttävää olla se viimeinen henkilö."
Ala-Sankilan pesti sotilasläänin komentajana kestää reilun vuoden. Mitä sen jälkeen?
"Esimiehet ilmoittavat sitten."
Ala-Sankila kertoo menneensä aina ennakkoluulottomasti sinne, mistä töitä on osoitettu.
Onko tämä hyvä paikka hankkia ylennys?
"Siihen en ota mitään kantaa."
Artikkelin lähde Kaleva