Perusmallin Beethovenia

Konsertti
Oodi ilolle. Oulu Sinfonia. Kapellimestari Johannes Gustavsson. Solistit: Anna-Kristiina Kaappola, sopraano. Niina Keitel, mezzosopraano. Mati Turi, tenori. Matti Turunen, basso. Kuoro, valmennus Mihkel Koldits. Oulussa Madetojan salissa 17.10.

Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 9 op. 125 on todellinen kulttuurimonumentti, eräänlainen kaikkien sinfonioitten äiti.
Johtuneeko sitten tästä monumentin asemasta, että sinfonian eri tulkintojen välillä vallitsee poikkeuksellisen suuri konsensus? Näkemysten samanhenkisyyden seurauksena yksittäisen tulkinnan on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa kohota keskiverron yläpuolelle.
Tähän kuoppaan putosi myös Johannes Gustavssonin ja Oulu Sinfonian näkemys Beethovenin suurteoksesta.
Tulkinnan suurissa linjoissa kaikki oli kohdallaan ja teoksen osat kuulostivat juuri odotusten mukaisilta.
Yksityiskohtiin jäi kuitenkin siellä täällä myös hiomisen varaa ja ajoittain sointi yhtenäisyyden sijaan ikään kuin pikselöityi erillisiksi soitinryhmiksi ja tapahtumiksi.
Tuttuun tapaan Gustavsson irrotti tälläkin kertaa orkesterista todella vaikuttavan määrän intensiteettiä ja puhdasta energiaa.
Sinfonian vaativissa solistiosuuksissa on vuosien varrella kuultu monenlaisia kiekaisijoita. Tällä kertaa Anna-Kristiina Kaappolan, Niina Keitelin, Mati Turin ja Matti Turusen muodostama kvartetti toimi ensiluokkaisesti sekä yhdessä että yksilöinä.
Mihkel Kolditsin valmentama suuri kuoro täydensi sointikuvaa mallikkaasti laulaen partituurin mukaisesti lähinnä kovaa.
Hannu Hirvelä



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva