Artikkelin lähde Kaleva
Hanna Kuonanoja
Se oli kummallinen tunne: kävellä kaupan lehtihyllylle ja nähdä oma kuva kansainvälisen valokuvausalan lehden kannessa. Kun brittitoimittaja haastatteli Jussi Ulkuniemeä Photography Monthly -lehden artikkeliin, haastateltava ei arvannut, että kysymyksessä olisi kansijuttu.
Iso-Britanniassa toimitettavan lehden lokakuun numerossa on neljän sivun juttu Ulkuniemestä, joka "on kerännyt surrealistisilla kuvillaan valtavan joukon seuraajia internetissä".
Se on ihan kohtuullista näkyvyyttä 21-vuotiaalle, joka aloitti valokuvaamisen neljä vuotta sitten - puhelimellaan.
Jussi Ulkuniemen valokuvauskoulu oli iPhone 3GS, jonka kameralla hän rupesi napsimaan kuvia.
Varsinainen palo kuvaamiseen syttyi, kun hän löysi Instagramin. Se on sosiaalinen kuvapalvelu, jossa voi jakaa kuvia, kommentoida toisten käyttäjien kuvia ja seurata haluamiaan käyttäjiä.
"Instagram on kaikista toimivin sosiaalinen alusta. Sitä kautta tutustuin samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin ympäri maailmaa."
Ulkuniemi sekä omaksui tärkeitä oppeja toisten kuvia katsomalla että sai kannustavaa palautetta omistaan.
Kun Instagramiin tuli toiminto, joka suositteli kiinnostavia käyttäjiä uusille kirjautujille, Ulkuniemi päätyi suositeltujen listalle. Seuraajien määrä lähti räjähdysmäiseen kasvuun: tunnin aikana saattoi tulla sata uutta.
Nyt heitä on melkein 178 000.
Kännykkäkameralla kuvaaminen on vaikuttanut Ulkuniemen kuvaustapaan senkin jälkeen, kun hän pari vuotta sitten hankki järjestelmäkameran. Kun vaikkapa syväterävyydellä kikkailu ei iPhonella ollut mahdollista, Ulkuniemi rupesi kiinnittämään huomiota kuvassa esiintyvän ihmisen ja kuvan ympäristön suhteeseen. Hän kiinnostui illuusioista, niiden luomisesta ilman teknisiä kikkoja.
"Luovuus syntyi rajoitteiden kautta."
Ulkuniemellä on tapana esiintyä kuvissaan itse. Kännykkäkameralla oli osansa siinäkin.
"Ei sitä oikein voi pyytää kaverilta, että tulepa mulle iPhone-kuvaajaksi, niin tehdään taidetta."
Toinen syy omissa kuvissa esiintymiseen on se, että Ulkuniemellä on tapana saada vahva visio siitä, miten pienimpienkin yksityiskohtien tulee kuvassa olla. Itseään hänen ei tarvitse ohjata. Lapsena alkaneesta tanssiharrastuksesta on hyötyä, kun illuusion toteuttaminen vaatii tavanomaisesta poikkeavaa kehonhallintaa.
Muuan viime kesänä Oulussa toteutettu projekti on kuvaava esimerkki Ulkuniemen työskentelytavoista. Hän oli kuvannut itseään seisomassa yhdellä kädellä metsikössä kulkevalla hylätyllä rautatienpätkällä. Sitten hän sai päähänsä, että metsänreunan taivaalle muodostamaan kaarevaan tilaan pitäisi saada alaston ihmishahmo.
Tuumasta toimeen. Ulkuniemi meni rautatielle, asetti kameran jalustalle, tarkensi sopivaksi katsomaansa pisteeseen, riisui vaatteensa ja rupesi hyppimään kääröksi ilmaan kaukolaukaisin kädessään.
Vaadittiin kymmeniä ottoja. Metsän päälle osui milloin pää, milloin jalka - mutta Ulkuniemen visiossa koko hahmo leijui tyhjässä tilassa.
Sääsket pistelivät siinä määrin, että aina parin hypyn jälkeen piti tehdä juoksupyrähdys.
"Jätin ajattelematta, että mitä jos joku olisi tullut paikalle, kun juoksin alasti ympyrää."
Tänä syksynä Ulkuniemi aloitti valokuvauksen opinnot Lahden Muotoiluinstituutissa. Uravalinta oli selvillä jo järjestelmäkameraa hankkiessa. Toimeksiantoja, kuten hää- ja ylioppilaskuvauksia, hän on jo tehnyt.
Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että tuorekin tekijä voi saada näkyvyyttä ja sitä kautta työtarjouksia aivan toisella tavalla kuin takavuosina. Photography Monthlyn toimittajakin päätyi alun perin selailemaan Ulkuniemen kuvia netin kuvapalvelussa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut se noste, jonka samoille asioille vihkiytyneiden kannustus on omaan kuvaamiseen tuonut.
"Kun on saanut kannustavaa ja positiivista palautetta ympäri maailmaa, siitä on tullut into tehdä parempaa, tarve mennä koko ajan eteenpäin."
Artikkelin lähde Kaleva