Artikkelin lähde Kaleva
Oululaisen Kirsi-Maria Perkkiön (s. 1968) maalauksissa noustaan usein portaita pitkin korkeuksiin, kerroksiin, jotka hipovat jo taivaita. Silläkin tavalla maalaukset siis ovat monikerroksisia.
Barokki ja rokokoo tuntuvat tyylisuunnista vaikuttaneet eniten Perkkiön loihtimien tilojen arkkitehtuuriin, joka kätkee varjoihinsa monenlaisia päällekkäisiä tapahtumia ja piilokuviakin.
Tunnelma on kauhuromanttinen. Mikään ei tunnu koskettavan maata. Rakennukset nousevat kuin usvasta tai haihtuvat pimeyteen, maalausten hahmot lipuvat pitkissä hameissaan helmojen maata viistämättä autereeseen.
Todellisuus pakenee, mutta ei pelkästään kauneuteen. Päinvastoin - usein teosten liimamainen ja vähän epämääräisin värein rinnastuva maalausjälki liikkuu ihan rumuuden rajoilla.
Maalausten kangastuksen kaltaisessa maailmassa on kiehtovuutensa, joka saa viipymään
teosten äärellä niiden arvoituksia pohtimassa.
Osa maalausratkaisuista saattaa kyllä johtua myös vaikeuksista tiettyjen kuvantekemisen perusasioiden, kuten piirtämisen, sommittelun ja värinkäytön kanssa.
Ehkä se, mitä taiteilija haluaa ilmaista ja mihin hänen valmiutensa tällä hetkellä riittävät, ei kaikin osin vielä kohtaa.
Leena Kangas
Artikkelin lähde Kaleva