Artikkelin lähde Kaleva
Taidegraafikko Antti Holma oli ensimmäinen taiteilija, joka piti näyttelyn juuri toimintansa aloittaneessa Galleria Harmajassa vuonna 1993.
Nyt Holma saa kunnian juhlistaa gallerian 20-vuotista taivalta näyttelyllään.
Holman vahvat puupiirrokset näkyvät komeasti jo kadulle asti. Ne tulevat ikkunalasin läpikin, pyrkivät myös satunnaisten ohikulkijoiden verkkokalvoille ja muistikuviin.
Holman teokset puhuvat maailmasta suoraan. Ne kertovat tästä ajasta, niillä on sanoma. Jokainen teos on tavallaan kuin taiteilijan "statement" maailmasta, jonka sirkuksessa rauhankyyhky on vain temppu taitavan taikurin hyppysissä.
Julistavuus ja julistemaisuuskin ovat Holman taiteen tunnusmerkkejä, ja ilahduttavasti ne pitävät kutinsa edelleen. Teoksissa on toimintaa, liikettä, rytmiä. Niiden sommittelu on dynaamista ja toistuvasti diagonaalin varaan rakentuvaa.
Tunnelma on usein uhkaava, väkivallan mahdollisuus on läsnä. Usein on, kuin olisi pakko.
Myös mies ja nainen erottuvat teosten maailmassa kumpikin omaan rooliasuunsa puristuneena, eikä tässä asetelmassa toinen ole toista onnellisemmassa asemassa.
Kuitenkin Holma kuvaa maailmaa, jonka juuri me ihmiset itse olemme ympärillemme rakentaneet.
Hän kuvaa urbaania maisemaa, täyteen rakennettuja kaupunkeja, atomipommien sienipilviä kaukaisessa horisontissa.
Emmekö siis me itse myös voi muuttaa maailmaa ympärillämme ja purkaa niitä rakenteita, joissa väkivalta lymyää, hän saa kysymään.
Ehkä ihminen on vapaa vain unessa? Tai tanssiessaan, musiikin rytmiin antautuneena. Taiteilija itse on tupakoiva gorilla, ihmisen sukuinen kyllä, mutta primitiivisyytensä suojasta
maailmaa tarkkaileva.
Leena Kangas
Artikkelin lähde Kaleva