Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Harmaista normivirkamiehistä poiketen Oulun kaupungin tarkastusarkkitehti Esa Kauppi lupaa selkeällä suomen kielellä, ettei Isoakatua tulla panemaan yöksi kiinni Arinan uuden Valkea-kauppakeskuksen kohdalta.
"Siitä on voimassa olevassa kaavassa selvä määräys. Lupaan käydä omakätisesti hoitamassa asian kuntoon vaikka rälläkällä, jos ovet lukitaan kaavan vastaisesti", Kauppi vinoilee.
Muuten tarkastusarkkitehti kyllä puolustaa Valkean kaltaista täydennysrakentamista. Kerrankin Oulun keskustassa edes jokin merkittävä hanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen saakka.
Hän käytti itsekin 1980-luvulla arkkitehtitoimistossa työskennellessään runsaasti aikaa Rotuaarin kattamisen suunnitteluun, mutta mitään ei loppujen lopuksi rakennettu.
"Mitä on tämän päivän regionalismi? Yhdistyykö siinä kansainvälinen kaupunkilaisuus ja metsäläisyys? Oulussa tällaisia piirteitä voi nähdä katukuvassa", sanoo Kauppi.
Kaupungista koilliseen päin lähdettäessä jo Hiukkavaarasta alkaa soiden ja metsien alue, joka ulottuu kauas Vienanmerelle.
Vastavuoroisesti satama on muodostanut Oulun kunniakkaassa tervaporvarihistoriassa yhteyden kansainväliseen kaupankäyntiin.
Oululaisen arkkitehtuurin saama kansainvälinen huomio on ollut kortilla sen jälkeen, kun paikallisuuteen pohjautunut Oulun koulu jäi historiaan. "Olemme jopa miettineet tyylisuunnan lisäämistä rekennustapaohjeisiin", Kauppi heittää nauraen.
"Oulun arkkitehtuuri on nykyään läpileikkaus hyvästä kansallisesta valtavirrasta. Omaperäisyys puuttuu. Rakennusvalvonnan julkaisema kirjasarja kymmenen vuoden ajalta kertoo, ettei mitään kehitystä ole kyseisenä aikana tapahtunut."
Tarkastusarkkitehdille kaupunki syntyy kaavoihin perustuen yksittäisistä rakennuksista ja niiden väliin jäävistä viher- ja liikennealueista sekä aukioista.
"Ympäristörakentamisella on kaupunkikuvan kannalta suurempi vaikutus kuin yksittäisillä rakennuksilla. Mutta rakennuksista muodostuu kaupungin henki. Vanhat talot kertovat historiasta ja rakentajiensa arvostuksista."
Hiukkavaaraan suunnitellusta aluekeskuksesta on tarkoitus kehittää energiatehokas talvikaupunki, josta voisi löytyä tilaa muun muassa puukerrostaloille.
"Jos alueesta halutaan arkkitehtuuriltaan omaperäinen, siinä on tietoisesti vältettävä valtavirran ilmaisukeinoja, mikä kysyy tahtoa ja luovuutta."
Kallioparkin myötä Oulun keskustan on mahdollista kehittyä viihtyisäksi alueeksi, jossa asuminen ja työpaikat sekoittuvat liiketoimintoihin.
"Keskustan kortteleita suunniteltiin jo 1980-luvulla rakennettavaksi umpeen. Niitä oli tarkoitus yhdistää katetuilla kävelysilloilla, joista ainoastaan Pukinsarvi on toteutunut. Keskeisenä tavoitteena pidettiin Rotuaarin kattamista. Rahoja siihen ei vain löytynyt."
Rakennettujen alueiden täydentäminen tulisi uskaltaa toteuttaa ennakkoluulottomasti, mutta pitäen samalla mielessä, että rakennukset ovat kaupungin muisti.
"Vanhoissa kaupungeissa näkee hyvinkin rohkeita ja tehokkaita ratkaisuja muodostamassa hallittua kokonaisuutta yhdessä vanhojen rakennusten kanssa."
Harrastajalentäjänä Kauppi on huomannut, että yläilmoista katsoen täydennysrakentamista Oulussa vaatisi jopa laaja rata-
piha.
"Ratapiha-alue sopisi korkean rakentamisen alueeksi. Luulisi rakentajille kelpaavan radan päälle tuleva ’tonttimaa’. Samalla saataisiin tasaisen Oulun kevyelle liikenteelle korkeuseroja."
Kaupin mielestä korkeaa rakentamista ei voi Oulussa perustella huomionhakuisuudella, koska silloin pitäisi ylittää Malmön 190 metriä korkean Kääntyvän torson (Turning Torso) 54 kerrosta.
"Vänmanninsaaren 22-kerroksinen tornikaavakin on jäänyt toteutumatta. Itse en pidä 16-kerroksista rakennusta vielä korkeana."
Helpommin voi korkeaa rakentamista perustella kestävän kehityksen kannalta, koska rakennukset sijoittuvat pienemmälle alalle lyhyemmillä etäisyyksillä.
"Se on myös energiatehokasta ja kaunista", arvioi Esa Kauppi.
Artikkelin lähde Kaleva