Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Onko Isonkadun pätkälle tuleva katettu osa julkista tilaa vai Arinan kauppakeskuksen jatke?
Kriittisimmissä arvioissa on nähty, että Arinan esittämä ratkaisu ei ole enää katutilaa, vaan että siinä yhdistetään isolla "tuulikaapilla" kaksi rakennusta Isonkadun molemmin puolin käytännössä yhdeksi rakennukseksi.
Tila on lämmitettävä ja se suljetaan yöksi, jolloin Isonkadun kautta ei pääse läpi.
"Kauppakeskuksen aukioloa ei ole vielä pohdittu. Kivisydämestä pääsee ylös vuorokauden ympäri joka päivä", huomauttaa Arinan hallintojohtaja Paavo Härö.
Arina on jättänyt rakennuslupahakemuksen Galleriakorttelin tavaratalostaan. Yhdessä kaupunkikuvatyöryhmän kanssa suunnitelmia on keväästä saakka pohdittu, tarkennettu ja muutettu. Tiistaina se antoi osaltaan suunnitelmille hyväksyvän lausunnon.
Herkin kohta on juuri Isonkadun katettu katutila, joka on ensimmäinen laatuaan Oulussa.
Kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtaja, kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä vakuuttaa, että tässä toteutetaan lainvoiman saanutta asemakaavaa, eikä asiaan sisälly erityistä dramatiikkaa.
"Asemakaava sallii tämän kadun osan muuttamisen lasiseinin rajatuksi sisätilaksi, jolla on valokatto."
Heikkilän mielestä käynnissä oleva keskustelu, joka on myös rakennusvalvonnan tiedossa, liittyy asemakaavan periaatteisiin. "Asemakaava on käsitelty jo vuosia sitten." Keskustelu olisi siis pitänyt käydä silloin.
Jonkin verran sitä käytiinkin. Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2011 äänestyksen jälkeen muotoilun, jonka mukaan katutilan pitää olla päistään lasirakenteinen ja Isonkadun pitää olla läpikuljettava kävellen yleensä ympäri vuorokauden.
Vihreiden Pasi Orava ja Mervi Tervo sekä vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen olisivat halunneet kaavaan kirjattavaksi erikseen, että Isonkadun pitää olla ympärivuorokautisesti saavutettavissa ja poistuttavissa niin Kauppurienkadun kuin Pakkahuoneenkadun puoleisista päistä hälytysajoneuvoin ja kävellen.
He hävisivät kaupunginhallituksessa äänin 8-3 ja kaavaan tuli merkintä "yleensä". Muutoin kaupungin puolelta vakuutettiin, että kattamisesta huolimatta Isokatu jää katutilaksi.
Asemakaavassa katto määriteltiin valokatteeksi, mutta nyt katto näyttää havainnekuvissa kohtuullisen umpinaiselta ja valo tulee pyöreistä kattoikkunoista.
Paavo Härö huomauttaa, ettei lainsäädännössä ole määritelty, mitä läpinäkyvyys tarkoittaa. "Rakennusvalvonta määrittelee lupaa antaessaan, millainen se on ja kuulee kaupunkikuvaryhmää. Nykyinen esitys on tehty siten, että siinä on huomioitu viranomaisen ohjeistus."
Viime vaiheessa julkisivussa näkyvää katonreunaa on ohennettu.
Härö kuvaa suunnitelmaa toteamalla, että kesäkatu muodostuu lasisten seinien väliin jäävästä lämpimästä, viihtyisästä tilasta ja että kauppakeskuksen eri puolilla olevat osat yhdistyvät toisiinsa toisen ja kolmannen kerroksen kävelysilloilla.
Heikkilän mukaan kesäkadun katto ei ole ollut ongelma missään vaiheessa. "Sen on katsottu täyttävän valokatteen vaatimuksen. Meillä täällä ympäristötalon aulassakin on valokatto, vaikkei katto olekaan pelkkää lasia. Valoa tulee katon kautta sisälle tilaan."
Arinan katutilan käytöstä on keskusteltu aiemminkin. Kymmenkunta vuotta sitten rakennetun Raahen Prisman tiimoilta käytiin valitusrumba, joka päättyi Arinan voittoon. Valittajien eli Raahen Kantakaupungin asukasyhdistyksen mielestä tavaratalon laajentaminen Palokunnankadun päälle rikkoi Raahen historiallisen ruutukaavan. Oikeus näki toisin.
Artikkelin lähde Kaleva