Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Alun alkaen se oli ensimmäinen laatuaan koko maassa. Sen laatuelokuvien esittämiseen keskittyneessä teatterissa oli viime vuonna runsaat 400 näytöstä, joissa katsojia oli vajaat 7 300. Sillä on maamme toiseksi laajin, noin 7 000 alan nidettä käsittävä kirjasto. Filminvuokraustoimintaakin se harjoittaa.
Lisäksi se järjestää vuosittain lukuisia seminaareja, luentoja, teemaviikkoja ja tapahtumia, joista tunnetuin on Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali.
Aivan. Kyseessä on kulttuuritalo Valveen tiloissa Oulun keskustassa toimiva Oulun Elokuvakeskus, jonka perustamisesta tulee Aleksis Kiven päivänä kuluneeksi tasan 40 vuotta.
Oulun Elokuvakeskus ry:n perustamiskokouksessa 10.10.1973 oli paikalla nelisenkymmentä filmihullun tunnusmerkit täyttänyttä. Monet olivat elokuvakerhojen kasvatteja ja Suomen elokuva-arkiston näytöksissä uskollisesti istuneita kulttuurin kuluttajia, kuten opiskelijoita, opettajia ja professoreita. Jotkut heistä olivat kokeilleet 16 millimetrin filmien tekoa itsekin.
Elokuvakeskus oli silloisen arkkitehtiopiskelijan Raimo Ahosen idea. Hän oli vastannut paikallisesti Suomen elokuva-arkiston sarjan pyörittämisestä ja vetänyt työväenopistossa filmipiiriä. Ahosesta tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, ja niillä töin hän jatkoi kaikkiaan kymmenisen vuotta. "Se oli minulle vähän kuin toinen yliopisto", Ahonen muistelee.
Yhdistyksen keskeisiä puuhamiehiä oli myös Pentti Kejonen, jolla oli takanaan kirjallisuuden opintoja. Kejonen ideoi sittemmin, kaupungin elokuvasihteerinä toimiessaan, Oulun kansainvälisen lastenelokuvafestivaalin. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 1982.
Samana vuonna, yhdeksän vuotta Oulun antaman esimerkin jälkeen, perustettiin maamme toinen alueellinen elokuvakeskus Tampereelle Pirkanmaalle. Tätä nykyä alueellisia elokuvakeskuksia on Suomessa kymmenkunta.
Oulun Elokuvakeskuksen tavoitteena oli Raimo Ahosen mukaan heti alusta alkaen paitsi päästä vaikuttamaan Suomen elokuva-arkiston maakunnallisen esityssarjan sisältöön, myös edistää elokuvataiteen ja -historian tutkimusta. Suomen elokuva-arkisto oli aloittanut maakunnallisen esityssarjansa Oulussa 1969.
"Halusimme edistää elokuvakulttuuria ja aloimme ideoida, mitä kaikkia toimintoja siinä voisi olla. Keskeisinä nähtiin elokuvakirjaston ja -arkiston perustaminen, elokuvien lainaustoiminta sekä esityssarjojen laajentaminen, mutta myös omien toimitilojen saaminen. Lisäksi toivoimme, että voisimme palkata henkilökuntaa."
Sekä omia tiloja että henkilökuntaa yhdistyksessä jouduttiin odottamaan vielä muutama vuosi. "Elokuvakeskuksen kirjasto ja arkisto sijaitsivatkin alkuvuodet kotonani", Ahonen kertoo.
Elokuvakeskuksen ensimmäisenä palkattuna työntekijänä aloitti toiminnanjohtaja Jukka Rossi, ja ensimmäinen oma toimipaikka löytyi Pyrinnön tiloista Rantakadulta. Elokuvateatteri Studion ensimmäinen pienehkö näyttämö rakennettiin mitenpä muutoin kuin talkoovoimin. Nykyiselle paikalleen Hallituskadulle Elokuvakeskus pääsi muuttamaan 1991.
Elokuvakeskuksen toimintaa voitiin pyörittää kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen, opetusministeriön sekä läänin taidetoimikunnan avustusten turvin.
Alun alkaen valtion budjetissa ei ollut minkäänlaista määrärahaa alueellisen elokuvatoiminnan tukemiseksi.
"Teimme määrärahan saamiseksi yhteistyötä kaupungin kanssa. Erityisesti apulaiskaupunginjohtaja Matti Rossi junaili asiaa aktiivisesti eteenpäin", Ahonen mainitsee.
Tätä nykyä Oulun Elokuvakeskuksen vuosibudjetti on noin 350 000 euroa, josta 40 prosenttia katetaan kaupungin avustuksilla. Rahoitusta tulee myös valtiolta ja Suomen elokuvasäätiöltä. Omaa rahoitusta kertyy lähinnä lipputuloista.
Oulun kaupunki päätti aloittaa kunnallisen elokuvatoiminnan muutama vuosi Oulun Elokuvakeskuksen perustamisen jälkeen. Kunnallinen elokuvatoimisto halusi keskittyä erityisesti lastenelokuvaan ja elokuvakasvatukseen. Kunnallinen elokuvatoimi yhdistettiin Elokuvakeskukseen 1993.
"Ennen tuota yhdistymistä ulkopuoliset eivät välttämättä edes tienneet, kumman aikaansaannoksista oli milloinkin kysymys. Ei se käytännössä haitannut, sillä molemmilla oli sama suunta: edistää elokuvakulttuuria", Ahonen sanoo.
Oulun Elokuvakeskuksen perusajatus toimii Ahosen mielestä edelleen: tarkoituksena on toimia Pohjois-Suomen alueella aktiivisesti elokuvakulttuurin edistämiksi. Ajan myötä toiminnat ovat sekä laajentuneet että vakiintuneet.
Elokuvatutkimuksen edistämisen osalta yhdistystä perustaneiden filmihullujen toiveet ovat toteutuneet osittain. Pääaineena elokuvatutkimusta ei voi Oulun yliopistossa edelleenkään opiskella. Oppiaine on sivuaineena humanistisessa tiedekunnassa.
Artikkelin lähde Kaleva