Pallo yhä komeasti hallussa

Carita Forsman Kaleva
Oulu Haastatteluun saapuu yksi neljästä, Esa Mankinen, 23, keulahahmo ja laulaja Satellite Stories -yhtyeestä.
Bändi on lähdössä ulkomaan kiertueelle, jo itse asiassa kolmatta kertaa, mutta nyt suuremman nosteen kera kuin koskaan aikaisemmin.
"Nyt pitää ottaa iisisti, kerätä voimia ja parannella flunssaa, me tullaan vasta sitten joskus marraskuun puolella takaisin, piipahdetaan vaan kotona ja keikat jatkuvat vielä joulukuulle", sanoo Mankinen.
Yhtye julkaisi juuri uunituoreen Phrases to Break the Ice -debyyttialbumin, joka on mennyt kuin kuumille kiville. Viikko sitten perjantaina Nelivitosessa juhlittiin levyä vieläpä loppuunmyydyllä YleXPop-klubilla.
"Se oli paras keikka ehkä ikinä, ihan mieletön fiilis", Esa Mankinen kehuu.
"Ihmiset, jotka ovat alusta asti seuranneet meidän meininkiä, olivat siellä. Kotikaupungin tuli merkitsee ihan älyttömän paljon, siisti homma itse asiassa."
Satellite Storiesin tyyliä kuvaillaan vauhdikkaaksi "partyindieksi" tai tanssittavaksi "pomppupopiksi".
Syksyllä 2010 bändi julkaisi ensiksi omakustanne-ep:n, seuraavana vuonna ilmoille tuli single Blame the fireworks. Tämän vuoden puolella siglet Helsinki Art Scene ja Kids aren’t safe in the Metro ovat soineet taajaan YleX:n taajuudella.
Parikymppisten poikien yhteinen tarina alkoi noin kolme ja puoli vuotta sitten. Esa Mankinen ja basisti Jyri Pesonen, 22, olivat tunteneet toisensa jo yläasteelta, mutta vain etäämmältä.
"Jyrillä oli jo silloin oma bändi, mutten ollut soittohommissa hänen kanssaan mitenkään tekemisissä. Myöhemmin sitten tapasin rumpali Olli-Pekka Ervastin yliopistolla ja soittelimme kaksistaan ihan vain huvikseen."
"Muistin sitten, että Jyri soittaa bassoa ja pyysimme hänet mukaan. Jyrin kaveri Taneli tuli aluksi kitaristiksi, mutta muutti sitten Sodankylään, joten Olli-Pekka pyysi tilalle kaverinsa Marko Heikkisen. Että sellainen kuvio", kertoo musiikkikasvatusta yliopistolla opiskeleva Mankinen.
Bändi on hitsautunut nopeasti yhteen, ja alun vireongelmat, joita esimerkiksi Ääni ja vimma -tapahtumissa kuultiin, ovat mennyttä elämää.
"Koko nämä kolme vuotta olemme tehneet hulluna hommaa. Mutta loppujen lopuksi soittaminen on jäänyt vähemmällä verrattuna siihen, mitä kaikkea muuta olemme touhunneet; järjestäneet iltamia ja niin edelleen."
"Järjestimme vuosi sitten muun muassa itse ensimmäiset keikat Saksaan ja Sveitsiin. Vuokrasimme täältä pakettiauton ja ajoimme Eurooppaan", Mankinen kertoo.
Vaikka Esa Mankinen hoitaa vokalistin paikkaa, bändi tekee kaikki biisit yhdessä.
"Jokainen rakentaa ideat omalle soittimelleen melodian ympärille. Sana-aihiot käydään myös yhdessä läpi, hieman mietitään mikä toimii mun laulamana. Yritämme rakentaa biisit kahdelle tasolle: tanssittavaksi ja mietittäväksi."
Jalat tuntuvat olevan tukevasti maan pinnalla.
"Vaikka emme ole maailman parhaita soittajia, niin pikkuhiljaa tuntee onnistumisen iloa, jos esimerkiksi jokin kappaleen kohta tai melodia tuntuu tosi hyvältä."
Mankisen mielestä muutenkaan musiikki ei ole mikään kuntoilulaji.
"Se on enemmän fiilistä ja ilmaisua kuin urheilua. Hyvä biisi menee kaikkien muurien läpi. Sitä ei estä mikään."
Ilo omasta tekemisestä ei näytä hiipumisen merkkejä - päinvastoin.
"Onneksi meillä on ollut yhteinen suunta ja näkemys, siitä mihin ollaan menossa. Nyt on sellainen fiilis, että kaikki se tehty työ tuottaa hedelmää. Ja vieläpä aika isosti."
Pelkästään viime vuoden sisällä bändi on mennyt aimo harppauksen eteenpäin. Brittiläinen manageri sai aikaan levytyssopimuksen, miltei sattumalta, keikkamatkalla Hampuriin vuosi sitten. Pieni, riippumaton levy-yhtiö, XYZ Berlin, nappasi pojat haltuunsa.
Noin viikon päästä Berliinissä, pojat allekirjoittavat kustannussopimuksen kansainvälisen levy-yhtiö BMG:n kanssa.
"Jännä nähdä, mitä sitten tapahtuu. Huolimatta apuvoimista, työn tekeminen ei ole loppunut mihinkään. Puskeminen jatkuu edelleen."
Bändi on perustanut myös oman yrityksen, jonka hallituksen puheenjohtaja Mankinen on. Basisti Pesonen on toimitusjohtaja.
"Ei me tätä rahan takia tehdä. Tää on niin pientä vielä, ei kannata rahan antaa pilata asioita."
"Sitä paitsi musiikkimaailma on pullollaan itseään täynnä olevia artisteja, jotka eivät saa mitään aikaiseksi. Se hieman pelottaakin. Vaikka pakostakin välillä hämärtyy, että missä mennään, niin olemme jo nyt todella tyytyväisiä ja kiitollisia."
"Niin kauan kuin meidän musiikki tanssittaa ja meillä on hauskaa, niin mikäpä tässä!"
"Mutta on tää aika mieletöntä", myöntää Esa Mankinen.

Satellite Stories keikkailee 6.10. Rytmikellarissa, Raahessa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva