Artikkelin lähde Kaleva
Tiina Juujärvi Kaleva
Kiiminki Kun Pentti Ponto ja Hannu Iisakka kiinnittävät peiliä uuden nuorisoseurantalon seinälle Kiimingin Huttukylässä, takana on noin 4 000 tuntia talkootöitä rakentamiseen ja saman verran kokouksiin ja suunnitteluun.
Kylän nuorisoseurantaloa on uusittu viime vuoden toukokuusta asti. Vanhaa rakennusta on remontoitu, ja entisen salin tilalle rakennettiin uusi.
Talkoolaisia on ollut 70, ja rahaa on käytetty noin 416 000 euroa, josta ely-keskus korvaa puolet.
"Merkkaanko vain yläreunan tuolla tavalla vai laitetaanko vatupassilla?" kysyy Ponto.
"Jos merkkasit, otetaan nyt vain alas", sanoo Iisakka.
Kun tanssijoiden vaatimat peilit ovat uuden monitoimisalin seinillä, edessä on vain siivous, ja talo on valmis vihkiäisiin.
Vuonna 1911, kun Suomi ei edes ollut vielä itsenäinen, raittiusseura äänesti talon paikasta, osti tontin ja autiopirtin. Iltamissa nuoret lauloivat, lausuivat runoja ja näyttelivät.
Yhtenä vuonna järjestettiin jopa yhdeksän eri näytelmää, ja taloon tehtiin sali ja näyttämö.
1960-luvulla, kun suuret ikäluokat olivat nuoria, jokaviikkoiset tanssit elpyivät nuorisoseurantalolla 15 vuoden ajaksi.
"Ensimmäisiin tansseihin tuli 63 ihmistä, eikä juuri kukaan ollut tanssinut aiemmin. Sieltä vaan rohkeasti mentiin tyttöä pyytämään ja pidettiin heidän penkkinsä tyhjänä", kertoo rakennusurakan vastaava työnjohtaja Yrjö Runtti.
Puolen vuoden kuluttua tansseissa alkoi käydä 300 ihmistä. Salissa ei ollut ensimmäisen tanssivuoden aikana sähköä, ja lämpötila oli alussa hädin tuskin plussan puolella.
Tanssiminen kuitenkin lämmitti salin nopeasti.
Nyt päättynyt rakennusurakka aloitettiin, koska sali oli käynyt liian pieneksi. Sinne haluttiin kunnon lämmitys ja entistä enemmän tilaa.
"Vanhan rakennuksen seinät olivat myös kallellaan. Niitä yritettiin oikaista, mutta ne olivat jähmettyneet siihen asentoon", Runtti kertoo.
Uuteen saliin tuli myös sosiaalitilat näyttämön taakse.
"Aiemmin hävetti, kun valtakunnan kuuluisuuksia tuli esiintymään, ja heidän piti istua nurkassa", Runtti sanoo.
Nyt rakennusta lämmitetään maalämmöllä, jota otetaan pihan porakaivoista.
Saliin mahtuu lentopallokenttä tai 300 ihmistä.
Yllätyksiä tuli, kun salia liitettiin vanhaan hirsirakennukseen, jolloin siihenkin päätettiin rakentaa uusi katto.
Toinen yllätys oli putkien siirtäminen salin katon sisäpuolelta ullakolle ulkonäkösyistä, mikä johti kuukauden työhön ja kymmenien tuhansien eurojen laskuihin.
Kylällä ei ole mitään palveluita, joten nuorisoseurantalo korvaa kokoontumispaikkaa. Koulu on kertaalleen lakkautettu ja aloitettu uudelleen.
Nyt kyläläiset pelkäävät, että sadan oppilaan koulua ei saada pidettyä enää kovin pitkään, joten kokoontumispaikka on entistä tärkeämpi.
Talolla on jo syksyllä aloitettu perhekerho kotiäideille ja -isille, kansantanssia, lentopalloa ja folkjamia eli ryhmäliikuntaa kansanmusiikilla. Kouluikäisille pidetään suosittua peliperjantaita.
500 kyläläisestä noin 200 on nuorisoseuran jäseniä.
"Kylällä imetään nuorisoseuralaisuus äidinmaidossa. Se kokoaa ja ihmisillä on hirvittävän paljon muistoja nuorisoseurantalolta", kertoo seuran puheenjohtaja Saila Iisakka.
Vihkiäistanssit alkavat klo 21.00.
Artikkelin lähde Kaleva